Erwin Schrödinger

Nobelin fysiikanpalkinto (1933)

| uskonto = | alaviitteet = }} Erwin Rudolf Josef Alexander Schrödinger (12. elokuuta 1887 – 4. tammikuuta 1961) oli itävaltalainen fyysikko, joka oli kuuluisa työstään kvanttimekaniikan kehittämisessä, varsinkin Schrödingerin yhtälöstä, josta hänelle myönnettiin Nobelin fysiikanpalkinto vuonna 1933. Hän esitti myös ns. Schrödingerin kissa-ajatuskokeen.

Henkilöhistoria

Varhaiset vuodet

Schrödinger syntyi vuonna 1887 Wienissä (Erdberg). Hänen isänsä oli kasvitieteilijä ja vahakangasvalmistaja Rudolf Schrödinger ja äitinsä Georgine Emilia Brenda, joka oli k.u.k. (Kuninkaallisen ja Keisarillisen) Wienin Teknisen korkeakoulun kemian professorin Alexander Bauerin tytär.

Vuonna 1898 Schrödinger kävi Akateemista Gymnansiumia (lyseo).

Vuosina 1906–10inin Schrödinger opiskeli Wienissä Franz Serafin Exner (1849–1926in) ja Fritz Hasenöhrl (1874–1915) kanssa.

Vuonna 1911 Schrödingeristä tuli Exnerin assistentti.

Keski-ikä

• 1914 Schrödinger saavutti habilitaationsa (venia legendi l. opetusoikeus ja professuuri).
• Vuosina 1914–18 hän antoi panoksensa sodankäyntiin (Görz, Duino, Sistiana, Prosecco, Wien).
• 1920, 6. huhtikuuta Schrödinger meni naimisiin Annemarie Bertelin kanssa.
• 1920 hänestä tuli Max Wienin assistentti Jenassa.
• 1920 syyskuussa hän saavutti Stuttgartissa a.o.professorin ('Ausserordentlicher Professor') aseman, joka vastaa suurin piirtein apulaisprofessoria.
• 1921 hän saavutti Breslaussa (nykyisessä Wroclawssa, Puolassa o. professorin ('Ordentlicher Professor') eli professorin arvon.
• 1922 hän meni Zürichin yliopistoon.
• 1926 Schrödinger julkaisi fysiikan vuosikirjassa artikkelin aaltomekaniikasta 'Quantisierung als Eigenwertproblem' [Kvantisointi Eigenvalue ongelmana], joka nykyisin tunnetaan Schrödingerin yhtälönä.
• 1927 hän seurasi Max Planckonia Berliiniin Humboldtin yliopisto.
• 1933 Schrödingeristä tuli määräajaksi 'the Fellow of Magdalen College', Oxfordin yliopistossa.
• 1933 hänelle myönnettiin Nobelin palkintoin yhdessä Paul Dirac kanssa.
• 1934 Schrödinger luennoi Princetonin yliopistossa, jossa hänelle ei kuitenkaan myönnetty pysyvää asemaa.

Myöhemmät vuodet

• 1936 hän oli Grazin yliopistossa Itävallassa.
• 1938 Hitlerin miehitettyä Itävallan, hänellä oli ongelmia johtuen Saksasta lähtemisestään vuonna 1933an ja tunnetuista mieltymyksistään Vedanta, josta syystä hän joutui lukuisten kotietsintöjen ja kuulustelujen kohteeksi.
• 1940 häntä pyydettiin perustamaan 'Institute for Advanced Studies' Dublinaiin Irlannissa. Hänestä tuli Teoreettisen Fysiikan oppilaitoksen johtaja, jossa tehtävässä hän oli 17 vuotta. Hän kirjoitti noin 50 julkaisua eri aiheista, joissa yritettiin lähestyä yhtenäiskenttäteoria.
• 1944 hän kirjoitti teoksen 'What is Life?' (joka sisälsi geneettisen koodin käsitteitä). James D. Watsonin muistelmien DNA, The Secret of Life mukaan, Schrödingerin What is Life? teos antoi Watsonille inspiraation tutkia geeniä, joka johti DNAn kaksoiskierrerakenteen löytämiseen. Schrödinger pysyi Dublinissa eläkkeelle jäämiseensä asti.
• 1955 hän palasi Wieniin (chair ad personam).

Tärkeässä luennossa World Power -konferenssissa hän kieltäytyi esitelmöimästä ydinenergiasta, johtuen epäilevästä suhtautumisestaan siihen. Hän piti filosofisen luennon sen sijaan.

Kuolema

Schrödinger kuoli vuonna 1961 Wieninissä 73-vuotiaana tuberkuloosi. Hänet on haudattu Alpbachiin Itävaltaan.

Katso myös

• Schrödingerin metodi

Aiheesta muualla & lähteet

• O'Connor, Robertson, 'MacTutor biography of Erwin Schrödinger'
• 'biographie ' (saksaksi)
• Nobel Lectures, Physics 1922–1941, 'Erwin Schrödinger ? Biography'. Elsevier Publishing Company, Amsterdam.
• Vallabhan, C. P. Girija, 'Indian influences on Quantum Dynamics ' [ Käsittelee Schrödingerin kiinnostusta Vedantaan]
• Erwin Schrödinger
• Schrödinger Medal of the World Association of Theoretically Oriented Chemists (WATOC)