Historia
Esoteria on erityisesti länsimaiseen kulttuuriin sidoksissa oleva ilmiö.
Kristinusko korosti pelastuksen olevan saavutettavissa Jumalan armon kautta, ja yksilön rooliksi jäi näin armon vastaanottaminen, luottaen kirkon auktoriteettiin uskonasioissa. Siten sellainen uskonnollinen temperamentti joka painottaa henkilökohtaista hengellistä etsintää ja pelastavan tiedon saavuttamista omin avuin, on ilmaantunut esiin toistuvasti historian eri vaiheissa. Esoteerikot ovat lähes poikkeuksetta mieltäneet itsensä kristityiksi. Vasta 1800-luvun lopulta lähtien esoteeriset liikkeet ovat alkaneet esiintyä itsetietoisemmin kristinuskon vaihtoehtona.
Ajanlaskun alun gnostilaiset uskomukset ilmaantuivat 1000-1100-luvuilla uudelleen bogomiileilla ja kataareilla. juutalainen kabbala sekä islamilainen sufilaisuus vaikuttivat monien kristittyjen ajatteluun synnyttäen uudenlaista esoteerista filosofiaa.
1492 Espanja ja Portugali karkottivat juutalaiset maasta, ja tämän seurauksena monet esoteeriset ideat levisivät muualle Eurooppaan. Samaan aikaan monet renessanssifilosofit löysivät uudelleen uusplatonistiset ja pythagoralaiset kirjoitukset. Italialainen Marcilio Ficino käänsi Corpus Hermeticum -nimisen gnostilaisen kirjoituskokoelman latinaksi vuonna 1471.
1500- ja 1600-lukujen hermeettisillä filosofeilla oli käytettävänään jo melko runsaasti erilaista salaista kirjallisuutta. Nämä filosofit yhdistivät astrologiastasta, alkemia, uusplatonistisesta kirjallisuudesta ja aluillaan olevasta luonnonfilosofiasta erilaisia ajatusrakennelmia, joista osa vaikutti myös luonnontieteiden syntyyn. 1600-luvulla julkaistut ruusuristiläisetnn manifestit johtivat myöhemmin erilaisten ruusuristiläisten veljeskuntien perustamiseen. Useat 1800-luvulla perustetut liikkeet nojautuivat tunnetun okkulttisen kirjailijan Eliphas Lévi oppeihin. Vuonna 1866 Englannissa perustettiin Societas Rocicruciana in Anglia, joka oli vapaamuurariliikkeen esoteerinen sivuosasto. Tästä juontaa juurensa myös Englannissa 1888 perustettu The Hermetic Order of the Golden Dawn, jolla on ollut suuri vaikutus nykyajan esoteriaan ja okkultismiin.
Filosofia
Ranskalaisen esoterian tutkijan Antoine Faivren mukaan länsimainen esoteria voidaan tunnistaa neljästä perustavasta piirteestä:
- oppi vastaavuuksisista
- käsitys luonnosta elävänä kokonaisuutena
- kiinnostus mielikuvituksen kautta tavoitettaviin välittäjiin
- kokemus transmutaatiosta
Näiden lisäksi keskeisiä ovat:
- pyrkimys tavoittaa kaikkien uskontojen taustalla oleva yhteinen periaate
- vihkimyksen kautta mestarilta oppilaalle tapahtuva perinteen välittäminen
Esoteerisia tekstejä
Useimpia uskonnollisia tekstejä on tulkittu myös esoteerisesti. On esitetty, että Jeesus jakoi opetuksensa eksoteeriseen ja esoteeriseen, joista viimeksi mainittu oli tarkoitettu vain opetuslapsille. Muun muassa gnostilaisuudessa kristinuskon esoteerisella tulkinnalla on suuri merkitys, ja kabbalan perustuu Toora esoteeriselle tulkinnalle.
Lähteet
Katso myös