www.all2know.com Google WWW All2know fi
  Etusivu Etusivu | Tietoja Tietoja 
  Navigaatio
» Etusivu
» Artikelkategorier
» Luettelo luetteloista
» Aakkosellinen hakemisto
» Kalenteri
» Arvottu artikkeli
» Muokkaa Aiheesta muualla
Viimeisimmät muutokset: 2007-10-30
  Tänne linkitetyt sivut 
Helsinki
Ydinkeskusta (Helsinki)
Suomen korkein oikeus
Zacharias Topelius
Monopoli (peli)
Helsingin nähtävyydet
Eino Leino
Senaatintori
Roihuvuori
Ruotsalainen teatteri
Kaartinkaupunki
Ernst Tandefelt
Korkeavuorenkatu
Lista linkeistä » Paulig
Walter Runeberg
Helsingin toinen metrolinja
Lista linkeistä » Antilooppi (kortteli)
Kelpo Pojat
Helsinki City Marathon
Tehomet
Luettelo Helsingin puistoista
  Muut kielet 
daEsplanadparken
deEsplanadi
frEsplanadi
svEsplanadparken
Luokka: Helsingin nähtävyydet Helsingin puistot Helsingin kadut

Esplanadin puisto

Esplanadin puistoa Ruotsalaiselta teatterilta päin katsottuna, kesäkuu 2005

Esplanadin puistoa Ruotsalaiselta teatterilta päin katsottuna, kesäkuu 2005

Esplanadin puistoa talvella

Esplanadin puistoa talvella

Esplanadin puisto (puhekielessä usein lyhyesti Espa, ) on kapea viheralue Helsingin ydinkeskustassa, Etelä- ja Pohjoisesplanadi-nimisten katujen välissä. Näistä jälkimmäinen jatkuu itäpäässään vielä Kauppatorinnn reunaa pitkin presidentinlinna edustalle saakka. Puisto esiintyy ensimmäisen kerran asemakaavassa vuonna 1812. Puisto on suosittu kävelypaikka. Usein puistossa on myös katusoittoesityksiä.

Pohjois-eteläsuuntaiset kadut katkovat Esplanadin kolmeen osaan joille on annettu omat nimet. Mannerheimintienn ja Korkeavuorenkadun välinen osa on Teatteriesplanadi, joka on saanut nimensä puiston päässä sijaitsevasta Ruotsalaisesta Teatterista. Teatteriesplanadilla on kaksi patsasta. Gunnar Finnen veistos Satu ja totuus (1932) on pystytetty Zachris Topeliuksen muistoksi, ja siinä satu ja totuus on kuvattu alastomina tyttölapsina. Toinen veistos on Lauri Leppäsen veistämä Eino Leinon patsas (1953), jossa runoilija seisoo viittaan pukeutuneena.

Korkeavuorenkadun ja Fabianinkadun välinen osuus on Runebergin esplanadi. Keskellä puistoa on Johan Ludvig Runebergin patsas, yksi Helsingin vanhimmista ja kuuluisimmista muistomerkeistä, jonka on veistänyt Runebergin poika Walter Runeberg 1885. Patsaan jalustan juuressa on karhuntaljaan pukeutunut Suomi-neiton joka kannattelee kivitauluun hakattuja Maamme-laulu sanoja. Runebergin patsaassa ei ole lainkaan Runebergin nimeä, ainoastaan teksti ”SUOMEN KANSA MAAMME LAULAJALLE – AF FINLANDS FOLK”. Patsaan päässä on naula, jonka tarkoitus on estää lokkeja istumasta patsaan päälaella. Patsaan ympärillä leviävät huomattavat kukkaistutukset, jotka vaihdetaan muutaman kerran kesässä.

Puiston itäisin osa Fabianinkadulta Unioninkadulle on Kappeliesplanadi. Se on saanut nimensä ravintola Kappelista, joka on sijainnut puistossa vuodesta 1867. Kappelia vastapäätä on esiintymislava ja sen kahta puolta kaksi vesiallasta, joita koristavat Viktor Janssonin suihkulähdeveistokset Kalapojat ja Aallottaria (1942).

Topeliuksen muistopatsaan paljastaminen aiheutti aikanaan suuren kohun, ja siitä närkästynyt kansanliike pystytti Topeliukselle näköispatsaan Etelä-Helsingin Koulupuistikkoon. Arvo Turtiainen kirjoitti puiston patsaista runon, jossa surkutteli, että Leino on sijoitettu puolimatkaan kahden ravintolan välille ja vielä selin Topeliuksen tyttöihin.

Sana esplanadi tarkoittaa puistokatua, jossa puisto sijaitsee ajoratojen keskellä. Muita esplanadityyppisiä puistokatuja Helsingissä ovat mm. Munkkiniemen puistotie, Mechelininkatu sekä Etu- ja Taka-Töölöä erottava Hesperian esplanadi.

Katso myös

Aiheesta muualla

Tarjoaa Wikipedia, vapaa tietosanakirja. Aiheesta muualla. Kaikki teksti on saatavilla GNU Free Documentation License Aiheesta muualla.