Historia
Ensimmäiset asukkaat muuttivat alueelle noin 9 000 vuotta sitten, ja Espoossa on ollut pysyvää asutusta
1100- ja
1200-luvuilta lähtien. Espoon keskeisin läpikulkuväylä, kaupungin läpi kulkeva
Kuninkaantie (vanha
Turun - Viipurin valtatie) rakennettiin 1200-luvulla.
Espoon nimi viitannee joennimeen (Espå / Espåå), jonka puolestaan arvelleen saaneen nimensä jokea reunustaneilta haavoilta (ruotsin kielen haapaa tarkoittava vanha sana on äspe). Nimi esiintyy ensimmäisen kerran vuonna 1431. Espoon vaakunassa esiintyvä kruunu viittaa Espoon kuninkaankartanoon, ja hevosenkenkä puolestaan viittaa kyyditysvelvollisuuteen, joka kuninkaantien varrella sijaineella pitäjällä oli. Monin paikoin Espoon teistä on jäljellä Kuninkaantien keskiaikaista linjausta.
Espoon seurakunta itsenäistyi Kirkkonummen kappelista vuonna 1458. Espoon harmaakivikirkon vanhimmat osat ovat 1480-luvulta. Se on yksi pääkaupunkiseudun vanhimmista säilyneistä rakennuksista, mutta Helsingin pitäjän kirkko on hieman vanhempi. Espoon keskus on kasvanut kirkon ja rautatieaseman ympärille.
Vuonna 1920 Espoo oli alle 9 000 asukkaan maalaiskunta, ja 70 prosenttia asukkaista oli ruotsinkielisiä. 75 prosenttia koko väestöstä elätti itsensä maataloustyöllä. Kauniainen erotettiin Espoon kunnasta vuonna 1920, mutta Espoon ja Kauniaisten välinen raja vahvistettiin vasta 1940-luvun lopulla.
Espoo alkoi kasvaa voimakkaasti 1940- ja 1950-luvuilla, ja se kehittyi maatalousvaltaisesta maalaiskunnasta nopeasti kauppa-, palvelu- ja teollisuuskaupungiksi. Espoon sijainti Helsingin vieressä houkutteli pääkaupungissa työskenteleviä muuttamaan kasvavaan naapurikaupunkiin.
Espoosta tuli kauppala vuonna 1963 ja kaupunki vuonna 1972. Vuosina 1950–2000 Espoon väkiluku kasvoi 22 000:sta 210 000:een. Samalla Espoo muuttui enemmistöltään ruotsinkielisestä kunnasta enemmistöltään suomenkieliseksi. Nykyään kasvu jatkuu, mutta on sittemmin hidastunut.
Väestönkehitys
| Vuosi
| Väkiluku
|
| 1901
| 5 888
|
| 1910
| 7 891
|
| 1920
| 8 817
|
| 1930
| 11 370
|
| 1940
| 13 378
|
| 1950
| 22 874
|
| 1960
| 53 042
|
| 1970
| 92 655
|
| 1980
| 133 835
|
| 1985
| 153 019
|
| 1990
| 169 833
|
| 1995
| 186 507
|
| 2000
| 209 667
|
| 2005
| 227 472
|
| 2006
| 231 704
|
| 2007
| 235 055
|
| 2016 (ennuste)
| 264 517
|
| 2030 (ennuste)
| 305 384
|
Väestönkasvu:
| Vuodet
| Väestönkasvu
|
| 1901-1910
| + 2 003
|
| 1910-1920
| + 926
|
| 1920-1930
| + 2 553
|
| 1930-1940
| + 2 008
|
| 1940-1950
| + 9 496
|
| 1950-1960
| + 30 168
|
| 1960-1970
| + 39 613
|
| 1970-1980
| + 41 180
|
| 1980-1990
| + 35 998
|
| 1990-2000
| + 39 834
|
| 2000-2007
| + 25 388
|
Politiikka
Espoo kuuluu Uudenmaan vaalipiiriin. Ylintä päätösvaltaa käyttää Espoon kaupunginvaltuusto, jossa on 67 kunnanvaltuutettua. Espoossa henkikirjoitettuja kansanedustajia on 12.
Ystävyyskaupungit
Espoolla on useita
ystävyyskaupunkeja:
Espoon aluejako
Espoon 55 kaupunginosaa
Espoo jakautuu seitsemään hallinnolliseen suuralueeseen, joista asukasluvultaan suurin on Suur-Leppävaara. Suuralueiden aluekeskuksiin on keskitetty kaupungin terveys-, sosiaali-, kulttuuri- ja koulupalveluja.
Suuralueiden lisäksi Espoo on jaettu kaupunginosiin, joita on 55.
Postinumerot alkavat Espoossa numeroilla '02' (kuten myös Kirkkonummella ja Siuntiossa), ja Espooseen kuuluvat 02100–02380, 02600–02860 sekä 02920–02980. Pienemmät alueet sijaitsevat etelässä ja suuremmat pohjoisessa.
- Katso myös: Luettelo Espoon kaupunginosista, Luettelo Espoon kaupunginosista suuralueittain ja ''Espoon kyläjako
''
Espoossa sijaitsevat
TKK
:n päärakennuksen auditorio]]
- Teknillinen korkeakoulu eli TKK sekä Valtion teknillisen tutkimuslaitoksen päätoimitilat Otaniemessä
- Nokian, Orionininin, Fortum, Neste Oilin, Huhtamäeninin, M-real, TietoEnatorin ja Outokummun pääkonttorit
- Vermon ravirata Perkkaalla
- Espoon tuomiokirkko 1400-luvulta on Espoon vanhin säilynyt rakennus
- Nuuksion kansallispuisto Espoon koillisosassa, osin Vihdin puolella
- Träskändan kartano, Järvenperässä sijaitseva kartanoalue, jonka on omistanut mm. Aurora Karamzin.
- Akseli Gallen-Kallelan museo Tarvaspäässä
- WeeGee-talossa Tapiolassa sijaitsevat EMMA - Espoon modernin taiteen museo, Suomen kellomuseo, Espoon kaupunginmuseo, Helinä Rautavaaran museo ja Suomen lelumuseo Leikkilinna.
- Pohjoismaiden suurin Vesipuisto Serena.
- Espoon keskuspuisto
- Espoon ulkoilusaaret
Talous
Suurimmat työnantajat, työntekijät 1. tammikuuta 2006
Nokian pääkonttorikompleksi Keilaniemessä
Tunnettuja Espoossa syntyneitä tai asuvia
Kimi Räikkönen
- Outi Alanen, näyttelijä
- Bo Carpelan, kirjailija
- Veikka Gustafsson, vuorikiipeilijä
- Aki Hakala, rumpali
- Vuokko Hovatta, näyttelijä ja laulaja
- Virpi Hämeen-Anttila, kirjailija
- Jyrki Järvilehto, formulakuljettaja
- Mikko Kivinen, näyttelijä
- Virpi Kuitunen, hiihtäjä
- Pekka Kuusisto, viulisti
- Alexi Laiho, kitaristi/laulaja
- Tero Lehterä, jääkiekkoilija
- Jere Lehtinen, jääkiekkoilija
- Taneli Mäkelä, näyttelijä
- Arto Paasilinna, kirjailija
- Jami Puustinen, jalkapalloilija
- Mika Ripatti, elokuvakäsikirjoittaja
- Kimi Räikkönen, formulakuljettaja
- Janne Saarinen, jalkapalloilija
- Niilo Tarvajärvi, toimittaja
- Teemu Tuominen, basisti
- Ox, Lordi-yhtyeen basisti
- Magnum, Lordi-yhtyeen ex-basisti
Aiheesta muualla
Espoo
Espoo
Espoo
Esbo
Esbo
|
www-nimi = www.espoo.fi |
}})
)
)
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
)
)
)
)
