Minderheit
Minorité nationale
Minoritet
Minoritet
Lukumäärältään suurin ryhmä ei aina ole valta-asemassa. Tämän vuoksi vähemmistöihin katsotaan kuuluvaksi myös syrijittyjen ryhmien, vaikka ne olisivat lukumäärältään enemmistöjä. Esimerkiksi Etelä-Afrikassa Apartheid-hallituksen aikana musta enemmistö oli valkoisen vähemmistön syrjimä, minkä vuoksi mustia itse asiassa kutsuttiin vähemmistöksi. Naisia on suunnilleen yhtä paljon kuin miehiä, mutta naisia kutsutaan toisinaan vähemmistöksi, jos naisten asema on miehiin verrattuna huono.
Tämä on otettu huomioon ihmisoikeussopimusten tulkinnassa siten, että enemmistönä oleva ryhmä voidaan nähdä vähemmistönä, jos sille voidaan siten vaatia tasavertaista asemaa. Periaatteessa siis vähemmistöjen oikeudet koskevat kaikkia etnisiä ryhmiä, joita syrjitään tai joiden oikeuksia poljetaan yhteiskunnassa. Käytännössä tämä ei kuitenkaan aina toteudu, ja vähemmistökäsitettä saatetaan käyttää väärinkin jonkun enemmistön ihmisoikeuksien sivuuttamiseen.
Vähemmistökäsitettä hämärtää lisäksi se, miten alueet pitäisi vähemmistöjä tarkastellessa rajata. Pelkkiin valtion rajoihin pohjaava määrittely on joissain tapauksissa asetettu kyseenalaiseksi, sillä ryhmien siteet ja voimavarat ylittävät usein valtioiden rajat, ja jonkun valtion vähemmistöryhmä voi kuitenkin kuulua voimakkaaseen etniseen kokonaisuuteen, joka on vallalla lähialueilla, ja joka on siis laajemmassa mittakaavassa enemmistö. Lisäksi jonkun maan vähemmistö saattaa olla johtavassa asemassa sellaisessa vieraassa maassa, jolle maa on poliittisesti, taloudellisesti tai sotilaallisesti alisteinen. Tällaisessa tapauksessa vähemmistöllä voi olla paljon enemmän vaikutusvaltaa, kuin miltä pelkkien väestösuhteiden mukaan näyttäisi.
Vähemmistökäsite on epäselvä ja tulkinnanvarainen, mutta herättää silti joissakin liiallisia tunteita. Tämän vuoksi olisi hyvä puhua etnisistä ryhmistä tai kansallisuuksista.
