Etruskit

Etruskit (, ) oli kansa keski-Italiassa antiikin aikana. Etruskien sivilisaatio oli Italian merkittävin esiroomalainen kansa. Etruskien ydinalue oli Etruria (nyk. Toscana), laajimmillaan heidän alueensa ulottuivat Po-joelta Campaniaan. Pohjoisessa vastaan tulivat keltit, etelässä kreikkalaiset siirtokunnat.

Etruskien sivilisaatio muodostui hajanaisesta joukosta kaupunkivaltioita, joita yhdistivät kieli, uskonto ja jotkin muut tavat. Etruskien alkuperästä on ollut epäselvyyttä. Herodotos mainitsi etruskien lähteneen Lyydiasta, joidenkin muiden mukaan he olivat Italian alkuperäiskansa. Todennäköisimpänä vaihtoehtona pidetään sitä, että etruskikulttuuri syntyi vuoden 1000 eaa tienoilla Vähästä-Aasiasta saapuneiden siirtolaisten sekoittuessa alkuperäisväestöön.

Etruskeista on säilynyt suhteellisen vähän tietoa. Näkyvin säilynyt todiste etruskeista ovat heidän hautausmaansa. On löydetty sarkofageja, piirtokirjoituksia ja seinämaalauksia. Lisäksi on löydetty muuta arkeologista aineistoa. Kreikkalaisvaikutteita on ollut suhteellisen paljon niin taiteessa kuin muillakin aloilla.

Etruskien käyttämä etruskin kieli tunnetaan hyvin vaillinaisesti. Vaikka sitä kirjoitettiin hyvin tunnetulla kreikkalaisten aakkosten variaatiolla, on sitä säilynyt ja kyetty kääntämään vain fragmentteja. Niiden perusteella kuitenkin tiedetään, ettei kieli ollut indoeurooppalainen, eikä sille ole löydetty nykykielten joukosta muitakaan kielisukulaisia. Viimeiset etruskin osaajat lienevät olleet perinteiset roomalaiset ennustajat, joiden toiminta kristinuskon myötä kiellettiin. Viimeinen nimeltä tunnettu etruskin taitaja oli Rooman keisari Claudius (k. 54 jaa.).

Ensimmäiset arkeologiset merkit etruskeista ovat ns. Villanova-kulttuurin jäänteet vuosilta 900–700 eaa. Arkeologit arvelevat tämän kulttuurin olleen etruskikulttuurin varhaismuoto. Etruskivalta oli suurimmillaan 500-luvulla eaa. valloitusten ja levittäytymisen myötä. Etruskikulttuuri oli leimallisesti kaupunkikulttuuri, tärkeimpiä kaupunkeja olivat Veji, Tarquinia, Caere, Populonia ja Vetulonia. Kaupunkivaltioita hallitsivat alun perin kuninkaat (lucumot), joiden valta kuitenkin heikkeni ajan kuluessa. Kaupungit muodostivat löyhiä poliittisia liittoja, jotka perustuivat ilmeisesti uskontoon.

Roomalaiset olivat alkuaikoinaan vahvan etruskivaikutteen alaisia. Vaikka roomalainen historiankirjoitus pyrki vähättelemään etruskeja, etruskien valta näkyy esimerkiksi Rooman kuninkaidennn nimissä. Roomalaiset lainasivat etruskeilta monia tapoja. Tooga arvellaan olleen etruskivaate, roomalaisten poliittisten instituutioiden etruskivaikutteilla on spekuloitu ja roomalainen ennustaminen (haruspeksit ja auguuritt) perustui etruskien tapoihin. Muita mahdollisia vaikutteita ovat esimerkiksi triumfi, pyörökaari ja roomalainen ylhäisökoti domus. Etruskien vaikutusvalta alkoi vähetä 400–300 luvulla eaa. Roomalaiset valloittivat 396 eaa. Vejin, ja seuraavan vuosisadan aikana myös muut tärkeät etruskikaupungit. Etruskit roomalaistuivat lähes täysin ajanlaskun alkuun mennessä.