Historia
Eulerin lauseen todisti ensimmäisen kerran Roger Cotes vuonna 1714, mutta vasta Leonhard Eulerin lausetta koskeva työ vuonna 1748 toi sen lopullisesti matemaatikkojen tietoisuuteen. Kompleksilukujen esittämistä tasossa ei kuitenkaan 1700-luvulla vielä tunnettu, joten kumpikaan miehistä ei huomannut lauseen geometristä tulkintaa.
Huomioitavaa
Geometrinen tulkinta

eiφ:n piirtämä yksikköympyrä kompleksitasolla;
Eulerin lause voidaan tulkita siten, että funktio eix piirtää yksikköympyrän kompleksitasolle, kun x kulkee reaalilukujoukon läpi. Tässä x on kulma, jonka kompleksitason pisteeseen origosta piirretty viiva muodostaa positiivisen reaaliakselin kanssa. Kulmaa mitataan tässä yhteydessä radiaaneina. Eulerin lause pätee ainoastaan, mikäli funktiot sin x ja cos x on määritelty radiaaneille eikä asteille.
Eulerin lause muodostaa vahvan yhteyden analyysin sekä trigonometrian välille. Lausetta käytetään hyväksi kompleksilukujen napakoordinaattiesityksessä, ja se antaa mahdollisuuden logaritmifunktion määrittelyyn kompleksiluvuille.
Eksponenttifunktion laskukaavoista
-
ja
-
voidaan johtaa Eulerin lauseen avulla useita trigonometristen funktioiden lainalaisuuksia. Trigonometriset funktiot voidaan jopa määritellä kompleksilukujen eksponenttifunktion laajennuksina (vertaa
hyperbolisten funktioiden kaavoihin):
-
-
Eulerin identiteetti
Sijoittamalla
- x=
saa Eulerin lause kuuluisan
Eulerin identiteetiksi kutsutun muodon
-
jota on kutsuttu matematiikan kauneimmaksi kaavaksi. Se sitoo toisiinsa useat nykymatematiikan tärkeät luvut:
Neperin luvun,
piin ja numerojärjestelmämme perusluvuista luvut
1 ja
0. Siinä esiintyvät myös matematiikan kolme tärkeää laskutoimitusta: yhteenlasku, kertolasku ja potenssiin korottaminen.
Todistus Taylorin sarjan avulla
Funktiot ex, cos(x) ja sin(x) (olettaen, että x on reaalinen) voidaan Taylorin sarjan avulla kirjoittaa:
-
-
-
Kompleksisille z määritellään vastaavat funktiot Taylorin sarjan avulla korvaten x:t muuttujalla iz. Havaitaan, että
-
-
-
-