Färsaaret

Historia

On mahdollista, että irlantilainen Pyhä Brendan näki saaret Pohjois-Atlantin matkoillaan 500-luvulla. Hän kutsui niitä 'Lammassaariksi' ja 'Lintujen paratiisiksi'. On väitetty, että irlantilaiset munkit kävivät Färsaarilla säännöllisesti 600- ja 700-luvuilla, mutta tästä ei ole varmoja todisteita. 800-luvulla saaret asuttivat Harald Kaunotukanlaisetlaiset tyranniaa paenneet norja. Kristinusko saapui saarille noin vuoden 1000 tienoilla. Saarista tuli virallisesti osa Norjan kuningaskuntaa vuonna 1035.

Kun Norjan ja Tanskan välinen unioni päättyi vuonna 1814, saaret jäivät osaksi Tanskaa. Kansallistunto alkoi nousta Färsaarilla 1800-luvulla. Fäärin kielelle luotiin standardisoitu kirjakieli vuonna 1854. Ensimmäinen färsaarelainen sanomalehti oli Færingetidende, jonka julkaisu aloitettiin vuonna 1852.

12. huhtikuuta 1940 Iso-Britannia miehitti Färsaaret estääkseen Saksaa ottamasta niitä valtaansa. Vuosina 1942-1943 britit rakensivat Färsaarten ainoan lentokentän, Vágarin lentokentän. Toisen maailmansodan jälkeen saaret ovat olleet yhtämittaisesti osa Tanskaa.

Vuonna 1946 Färsaarilla järjestettiin kansanäänestys mahdollisesta itsenäisyydestä. Enemmistö kannatti itsenäisyyttä, mutta äänestys jouduttiin pian julistamaan perustuslain vastaiseksi.Färsaaret erkaantumassa Tanskasta Verkkouutiset 14.4.2000 Saaret saavuttivat autonomian vuonna 1948. Vuonna 1973in färsaarelaiset kieltäytyivät liittymästä Tanskan mukana Euroopan unioni. Täydellisen itsenäistymisen kannatus Färsaarilla on kasvanut viime vuosien aikana.

Maantiede

Färsaaret syntyivät noin 110 miljoonaa vuotta sitten tapahtuneen tulivuorenpurkauksen seurauksena. Färsaaret koostuvat kahdeksastatoista saaresta Pohjois-Atlantilla. Saarista seitsemäntoista on asuttuja. Saarten pinta-ala yhteensä on 1 399 neliökilometriä. Rantaviivaa saarilla on 1 117 kilometriä. Korkein kohta on Slættaratindur, joka kohoaa 882 metriin merenpinnan yläpuolella.

Färsaarten pääkaupunki on Tórshavn, joka sijaitsee Streymoyn saarella.

Färsaarilla vallitsee lauhkea meri-ilmasto. Säätä leudontaa Golfvirta. Keskilämpötila on talvisin noin 3 °C ja kesäisin noin 11 °C.

Färsaarilla ei ole juuri metsää. Viljelyyn käytetään noin kuusi prosenttia maasta.

Färsaarilla elää luonnossa ainakin kolmesataa eri lintulajia. Yleisin kotieläin on lammaslajeihin: saarilla arvellaan olevan noin 70 000 lammasta, ja suuri osa maasta käytetäänkin lampaiden laiduntamiseen. Yleisimpiin kala kuuluu muun muassa turska.

Saaret

Färsaaret satelliittikuvassa huhtikuussa 2003

Färsaarten kahdeksantoista saarta ovat:

Nimi Pinta-ala Asukasluku
1 Borðoy 95 km² 4 977 (2002)
2 Eysturoy 286,3 km² 10 586 (2002)
3 Fugloy 11,2 km² 45 (2002)
4 Hestur 6,1 km² 43 (2002)
5 Kalsoy 30,9 km² 147 (2002)
6 Koltur 2,5 km² 2 (2002)
7 Kunoy 35,5 km² 134 (2002)
8 Lítla Dímun 0,8 km² 0 (2002)
9 Mykines 10,3 km² 11 (2002)
10 Nólsoy 10,3 km² 268 (2002)
11 Sandoy 112,1 km² 1 393 (2002)
12 Skúvoy 10 km² 57 (2002)
13 Stóra Dímun 2,7 km² 4 (2004)
14 Streymoy 373,5 km² 21 420 (2002)
15 Suðuroy 163,7 km² 5 041 (2004)
16 Svínoy 27,4 km² 73 (2002)
17 Vágar 176,38 km² 2 782 (2002)
18 Viðoy 41 km² 617 (2002)

Politiikka

Koska Färsaaret kuuluvat Tanskalle, niiden valtionpäämies on Tanskan monarkki. Färsaarten parlamentissaissaissa, Løgting on 27-32 jäsentä. Sen jäsenet valitaan vaaleilla neljän vuoden välein. Hallituksenpäämies on pääministeri, joka on tällä hetkellä Jóannes Eidesgaard.

Färsaaret kuuluvat Pohjoismaiden neuvostoon, mutta eivät EU:hun.

Väestö

Useimmat färsaarelaiset ovat fäärejä, joilla on skandinaavista ja kelttiläistä alkuperää.

Germaanisten kielten länsiskandinaaviseen haaraan kuuluva fääri on saarilla yleisin käyttökieli. Monet osaavat myös tanskaa ja englantia, joita opetetaan kouluissa. Tanska on Färsaarten peruskouluissa ensimmäinen vieras kieli, jota oppilaille opetetaan. Virallisen kielen asema on sekä fäärillä että tanskalla.

84,1 % prosenttia Färsaarten asukkaista kuuluu luterilaiseen Färsaarten kansan kirkkoon (Fólkakirkjaniin).

Talous

Färsaarten talous romahti 1990-luvun alussa. Se johtui osittain liiallisen kalastuksen aiheuttamasta kalasaaliiden vähenemisestä. Työttömyysprosentti nousi rajusti, ja välillä työttömiä oli yli kaksikymmentä prosenttia koko väestöstä. Talous saatiin kuitenkin jaloilleen ja esimerkiksi vuonna 1998 työttömiä oli enää viisi prosenttia.

Färsaarelaisten tärkein yksittäinen elinkeino on kalastus. Bruttokansantuote henkeä kohden on noin 22 000 Yhdysvaltain dollaria (arvio vuodelta 2001).

Färsaarilla käytetään Färsaarten kruunua, joka ei ole itsenäinen valuuttan vaan sidonnainen Tanskan kruunu arvoon.

Kulttuuri

Koska Färsaarilla elettiin pitkään eristyksissä muusta Euroopasta, sen kulttuuri on melko omaperäinen versio skandinaavisesta kulttuurista.

Kuvataiteen asema Färsaarilla alkoi nousta 1900-luvulla. Tunnettuja kuvataiteilijoita on muun muassa Ingálvur av Reyni (1920-2005). Tórshavnissa sijaitsee kansallinen taidegalleria Listaskálin.

Färsaarelaisia sanomalehtiä ovat muun muassa Sosialurin, Dagblaði, Færingetidende ja Lindin.

Färsaarten ensimmäinen alkoholimyymmyymälä avattiin 2. marraskuuta 1992. Alkoholin myynnin aloittaminen valtion omistamassa myymälässä oli osa alkoholipolitiikan uudistamista, joka alkoi jo saman vuoden keväällä, kun ravintoloille ja hotelleille myönnettiin anniskeluoikeuksia. Saarten tiukkaa, vuonna 1907 järjestettyyn kansanäänestykseen perustunutta alkoholilainsäädäntöä höllennettiin tosin hieman jo vuonna 1980. Silloin asukkaat, joilla ei ollut verorästejä, saivat oikeuden tilata alkoholia ulkomailta, tosin tarkoin kiintiöitynä.Helsingin Sanomat 4.11.1992 s. C4

Musiikki

Eivør Pálsdóttir

Färsaarten kansanmusiikissa tärkeä asema on muun muassa viulusäesteisellä laululla. Viulua on käytetty färsaarelaisessa musiikissa ainakin 1600-luvulta lähtien. Färsaarilla tunnetaan myös monet eurooppalaiset tanssit, kuten menuetti ja polkka.

Kolme färsaarelaisen tanssiballadin yleisintä muotoa ovat kvæði, tættir ja vísir. Muihin kansanmusiikin tyylilajiin lukeutuu lastenlaulu skjaldur.

Färsaarilla on oma sinfoniaorkesterinsa, Färsaarten sinfoniaorkesterija, sekä useita kuoro, kuten Havnarkorið. Färsaarelaisia säveltäjiä ovat muun muassa Sunleif Rasmussen, Kristian Blak ja Knút Olsen.

Myös populaarimusiikki on Färsaarilla suosittua. Tunnettuja nykyajan artisteja ja yhtyeitä ovat muun muassa Eivør Pálsdóttir, MC-Hár, Týr sekä Gestir.

Ruokakulttuuri

Färsaarelaista perinneruokaa: Kuivattua lampaanlihaa sekä valaanlihaa ja -rasvaa

Färsaarten perinteinen ruokakulttuuri perustuu suurilta osin lihann ja peruna käyttöön ja hyödyntää myös joitakin tuoreita vihanneksia. Myös kuivatulla lampaanlihallallalla ja kala on tärkeä osa useissa ruokalajeissa. Lampaanlihaa käyttäviä perinneruokia on muun muassa skerpikjøt.

Kuvia Färsaarilta

kuva:Hvalba sunset, Faroe Islands.jpg kuva:Nes at Hvalba in the evening sun, Faroe Islands.jpg kuva:Hvalbiareidi, Hvalba, Faroe Islands.jpg kuva:Nordbergseidi, Hvalba, Faroe Islands.jpg kuva:Hvalba beach whaling (2), Faroe Islands.jpg

Merkittävimmät luonnonvarat

kala

Merkittävimmät vientituotteet

kalatuotteet

Aiheesta muualla

Alkoholimonopolin kotisivu http://www.rusan.fo