www.all2know.com Google WWW All2know fi
  Etusivu Etusivu | Tietoja Tietoja 
  Navigaatio
» Etusivu
» Artikelkategorier
» Luettelo luetteloista
» Aakkosellinen hakemisto
» Kalenteri
» Arvottu artikkeli
» Muokkaa Aiheesta muualla
Viimeisimmät muutokset: 2007-11-19
  Tänne linkitetyt sivut 
M/S Estonia
Etelä-Amerikka
2. toukokuuta
3. toukokuuta
2. huhtikuuta
14. kesäkuuta
1982
19. maaliskuuta
25. toukokuuta
Luettelo sodista
Margaret Thatcher
Etelä-Georgia ja Eteläiset Sandwichsaaret
Lista linkeistä » Nykyaikainen sodankäynti
Royal Air Force
Javier Pérez de Cuéllar
Ohjus
Irredentismi
Hyökkäys Pearl Harboriin
F-4 Phantom II
Ascension Island
Lista linkeistä » Royal Navy
FIM-92 Stinger
Dassault Super Étendard
HMS Coventry
Grytviken
New York Post
Jumalan käsi -maali
Roberto Eduardo Viola
  Muut kielet 
daFalklandskrigen
deFalklandkrieg
frGuerre des Malouines
noFalklandskrigen
svFalklandskriget
Luokka: Yhdistynyt kuningaskunta Argentiina Falklandin sota

Falklandin sota

Falklandin sota käytiin maalis–kesäkuussa 1982 Argentiinan itäpuolella sijaitsevien Falklandinsaarten () hallinnasta. Saaret kuuluivat Yhdistyneelle kuningaskunnalle. Talousvaikeuksiin joutuneen Argentiinan sotilashallitus yritti niiden valtaamista. Hävityn sodan seurauksena sotilasjuntta kaatui ja Argentiina palasi demokratiaan.

Argentiinalaisten otettua saaret haltuunsa yritti Yhdysvaltain ulkoministeri Alexander Haig sovitella Argentiinan ja Britannian välillä. Haigin epäonnistuttua sovittelua jatkoi Yhdistyneet kansakunnat. Yhdysvallat tuki Britanniaa ja Euroopan talousyhteisö julisti Argentiinan kauppasaartoon.

Britannian pääministeri Margaret Thatcher lähetti Kuninkaallisen laivastonnn joukkoja valtaamaan Falklandinsaaret takaisin, mikä päivien taisteluiden jälkeen onnistui. Argentiinan sotilasjuntan johtajan, presidentti Leopoldo Galtieri, hallitus joutui eroamaan.

Tyypillistä sotatoimille olivat kohtalaiset suuret alus- ja lentokonetappiot, mikä mm. paransi brittilaivoja upottaneiden ranskalaisten Exocet-ohjusten kysyntää sodan jälkeen. Sodassa molemmilla osapuolilla oli verrattain ajanmukainen tekniikka, mikä selittää suurehkot tappiot molemmin puolin.

72 päivää kestäneet vihollisuudet vaativat 255 brittiläistä ja 649 argentiinalaista kuolonuhria, joista osa oli asevelvollisia varusmiehiä.

1 Tapahtumien kulku
2 Tappioita
3 Aiheesta muualla

Tapahtumien kulku

Argentiina valtaa Falklandinsaaret

Etelä-Georgian saari  satelliittikuvassa talvella

Etelä-Georgian saari satelliittikuvassa talvella

19.3: Etelä-Georgian saarelleilleille saapui Bahía Buen Suceso -niminen alus, joka toi mukanaan joukon romukauppias Constantino Davidoff työskenteleviä argentiinalaisia, joiden tehtävä oli purkaa syyskuussa 1979 brittiläiseltä liikemieheltä, Christian Salvesenailta ostettu teurastamorakennus. Davidoff ei ollut saanut lupaa käyttää brittilaivastoon kuuluvaa HMS Endurance romun poiskuljettamiseen ja palkkasi siksi 41 työntekijää ja hankki tilalle Argentiinan laivastoon kuuluvan Bahía Buen Suceson.

Etelä-Georgian saaren Leithissä asukkaat valittivat brittiläiselle kuvernöörille ARA Bahía Buen Suceson Argentiinan lipusta. Kuvernööri Hunt kehotti maistraattia vaatimaan argentiinalaisilta tarvittavat luvat, mistä he kieltäytyivät. Vastaukseksi lähetettiin HMS Endurance poistamaan Bahía Buen Sucesolta Argentiinan lippu ja estämään aluksen argentiinalaisen sotilashenkilöstön pääsyn maihin.

21.3: Jääpartiointialus HMS Endurance otti kolmentoista oman sotilaansa lisäksi läheisestä varuskunnasta yhdeksän lisää ja siirtyi Etelä-Georgian saarelle.

23.3: Argentiinan hallitus päätti lähettää Argentiinan laivaston jäänmurtaja Bahía Paraíson miehittämään Etelä-Georgian saaren.

24.3: HMS Endurance saapui Grytvikeniin ja aloitti rannikkopartioinnin.

25.3: Jäänmurtaja Bahía Paraíso lähti Leithiin. Komentajakapteeni Alfredo Astizin johdolla noin sata argentiinalaista sotilasta rantautui. Jäänmurtajan Alouette-helikopteria käytettiin HMS Endurancen seuraamiseen.

31.3: Brittiläiset sotilaat lähtivät King Edward Pontista turvaamaan Stanleytä.

2.4: Argentiinan laivaston tuomat tuhannet sotilaat nousivat maihin Falklandinsaarille. Brittien merisotilaat tekivät vastarintaa. Ylivoiman edessä brittiläinen kuvernööri Rex Hunton määräsi britit antautumaan argentiinalaisille. Vangit kuljetettiin Montevideo.

3.4: Argentiinalaisalus Guerrico saapui perille. Argentiinalaiset joukot valtasivat Etelä-Georgian ja Eteläiset Sandwichsaaret. Argentiinalainen helikopteri pakotettiin alas ja neljä argentiinalaista kuoli. antoi päätöslauselman numero 502, missä Argentiinaa kehotettiin välittömään väkivaltaisuuksien lopettamiseen ja vetäytymiseen. Argentiina kokosi kuukauden aikana kaiken kaikkiaan noin 10 000 sotilasta Falklandeille.

Yhdysvaltain alustava sukkuladiplomatia Argentiinan ja Britannian kesken

8.4: Yhdysvaltain ulkoministeri, kenraali Alexander Haig, tuli Lontooseen pikaneuvotteluun.

9.4: Haig saapui Buenos Airesiin keskustelemaan Argentiinan hallituksen kanssa. Euroopan talousyhteisö, EEC, antoi täyden tukensa Britannialle ja julisti Argentiinan kauppasaartoon.

10.4: Haig lähti Buenos Airesista.

12.413.4.ssassa: Haig kävi neuvotteluja Lontoo.

14.4: Haig kävi Washington, D. C.:ssä.

15.419.4: Haig kävi toiset tuloksettomat neuvottelut Argentiinan hallituksen kanssa.

Neuvottelujen ja Haigin sukkuladiplomatian tuloksena Britannian onnistui saada itselleen YK:n turvallisuusneuvoston, Euroopan talousyhteisön ja NATOn sekä Brittiläisen kansainyhteisön tuen. Argentiina puolestaan epäonnistui pyrkimyksessään saada Amerikan yhtenäisyysjärjestöltä, OAS:ltä, tukea.

Britannia aloittaa vastatoimet

23.4: Britannian ulkoasiainministeriö kehotti brittejä lähtemään Argentiinasta.

25.4: Britannian vastatoimet alkoivat. Brittiläinen iskujoukko valtasi takaisin Etelä-Georgian saaren. Argentiinalaista sukellusvene Santa Fetä vastaan hyökättiin ja se vaurioitui. Saaren argentiinalaisten joukkojen komentaja, kapteeni Largos, allekirjoitti antautumissopimuksen brittiläisellä HMS Antrim -aluksella. Luutnantti Alfredo Astiz antautui joukkonsa kanssa Stromnessissa. Brittien pääjoukko ei ollut vielä lähtenyt.

30.4: Alexander Haigin sovitteleva sukkuladiplomatia Britannian ja Argentiinan kesken päättyi. Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan julisti tukensa Britannialle ja pakotteet Argentiinalle.

Britannia painostaa sotatoimin Argentiinaa YK:n jatkaessa diplomatiaa

Kuninkaalisen laivaston <em>Sea Harrier</em>

Kuninkaalisen laivaston Sea Harrier

1.5: Brittiläiset Harrier-hävittäjät ja Avro Vulcan-pommittaja hyökkäsivät Port Stanleyn lentokentälle. Kolme argentiinalaista lentokonetta ammuttiin alas.

2.5: Perun presidentti Belaúnde Terry esitti rauhanehdotuksen, mihin Argentiinan presidentti Galtieri suostuu periaatteessa ehdottaen joitain muutoksia. Brittiläinen sukellusvene HMS Conqueror upotti alueelta poistuvan argentiinalaisen risteilijän General Belgrano sotatoimialueen ulkopuolella. 400 miehistön jäsentä kuoli. Argentiinan hallitus torjui rauhanehdotuksen.

. Argentiina käytti konetyyppiä. Ranska ei ollut osallisena sodassa.]]

Goose Green ja Stanley

Goose Green ja Stanley

4.5: Argentiinan ilmavoimien ranskalaiset Super Étendard -hävittäjät upottivat ranskalaisella Exocet-ohjuksella brittiläisen hävittäjä HMS Sheffieldin. Yksi brittiläinen Harrier-hävittäjä ammuttiin alas.

7.5: YK ryhtyi rauhanneuvotteluihin.

9.5: Britit pommittivat Falklandinsaaria mereltä ja ilmasta. Kaksi Sea Harrier -hävittäjää upotti argentiinalaisen hinaaja Narwalin.

11.5: Brittiläinen HMS Alacrity upotti argentiinalaisen huoltolaiva Isla de los Estadosin.

14.5: Kolme Argentiinan ilmavoimien yhdysvaltalaista Skyhawk-hävittäjää ammuttiin alas. Britannian pääministeri Margaret Thatcher varoitti, ettei rauhanomainen ratkaisu ole ehkä mahdollinen. Britannian erikoisjoukot hyökkäsivät yöllä Pebble-saarelle. Yksitoista argentiinalaista lentokonetta tuhottiin maassa.

18.5: Britannia torjui YK:n pääsihteeri Javier Pérez de Cuéllarin esittämän rauhansuunnitelman.

21.5: Brittijoukot nousivat maihin vedessä kulkevilla ajoneuvoilla lähellä San Carlosin satamaa itäisten Falklandinsaarten pohjoisrannalla, mitä ne etenivät etelään Darwiniin ja Goose Greeniin ja jatkoivat kohti Stanleyn satamaa. Yhdeksän argentiinalaista hävittäjää ammuttiin alas ja brittiläinen alus, HMS Ardent, upposi.

23.5: Brittiläinen HMS Antelope upposi pommin myöhästyneen räjähtämisen vuoksi. Kymmenen argentiinalaista lentokonetta tuhoutui.

24.5: Seitsemän argentiinalaista lentokonetta tuhoutui.

25.5: Brittiläisellä aluksella, HMS Coventryllä, kuoli 19 miehistön jäsentä Argentiinan ilmavoimien yhdysvaltalaisten Skyhawk-hävittäjien upotettua sen kolmella vajaan 500 kg:n pommilla. Argentiinan ranskalainen Exocet-ohjus osui MV Atlantic Conveyoriin. Se upposi 28. toukokuuta. Kaksitoista miehistön jäsentä kuoli.

28.5: Ilmahyökkäykset Port Stanleyhin jatkuivat. Sodan kovimmat taistelut käytiin Darwinissa ja Goose Greenissa brittien II pataljoonan ja II maahanlaskurykmentin sekä argentiinalaisten kesken. 17 brittisotilasta ja noin 200 argentiinalaissotilasta kaatui. 1400 argentiinalaista antautui sotavangiksi.

29.530.5: Sotalaivat ja Harrier-hävittäjät pommittivat argentiinalaisten asemia. Britit etenivät ja Douglas varmistettiin. Kolmas maahanlaskurykmentti valtasi takaisin Teal Inletin.

31.5: Britit valtasivat Mount Kentin ja Port Stanley antautui.

Falklandin sodan muistomerkki Buenos Airesssaissa, Argentiina

Falklandin sodan muistomerkki Buenos Airesssaissa, Argentiina

1.6: Britit toistivat tulitaukoehtonsa.

4.5: Britannia torjui Yhdistyneiden kansankuntien turvallisuusneuvostossa Panaman ja Espanjan aselepoa koskevan päätöslauselmaehdotuksen.

6.6: Versailles'n kokous tuki brittejä Falklandinsaarilla.

8.6: Argentiinan ilmavoimat hyökkäsivät brittiläisiä maihinnousualuksia, Sir Galahadia ja Sir Tristamia, vastaan Port Pleasantissa Bluff Covesta etelään. 53 brittiä kuoli.

12.6: Brittien III maahanlaskurykmentti iski Mount Longdoniin. Vastarinta oli sitkeää ja lopulta lähitaistelua käytiin pistimin. 23 brittiä kuoli, 47 haavoittui, joista 6 kuoli myöhemmin. Argentiinalaisia kaatui 50 ja useampi haavoittuu. Two Sisters ja Mount Harriet vallattiin. Mount Tumbletownin valtasi II skottilaisrykmentti. Yhdeksän brittiä ja 40 argentiinalaista kaatui sekä 32 antautui. 32 brittiä haavoittui. Brittiläinen risteilijä HMS Glamorgan vaurioitui Exocet-ohjuksen osumasta. 13 brittiä haavoittui.

14.6: Port Stanleyn argentiinalainen varuskunta kukistui ja päätti sotatoimet. Argentiinalaiskomentaja Mario Menéndez allekirjoitti antautumissopimuksen.

20.6: Britit valtasivat takaisin Eteläiset Sandwichsaaret. Britannia päätti muodollisesti vihollisuudet sotatoimialueella.

Tappioita

Argentiina

Argentiinan ilmavoimat

  • 3.4 Puma SA 330L, CAB 601, Grytviken, South Georgia, brittiläisen merijalkaväen pienaseiden luodeista
  • 1.5 Pucara, FAA Grupo 3, Goose Green, kaksi muuta vaurioitunut, Sea Harriereiden tulesta
  • 1.5 Dassault Mirage IIIEA, FAA Grupo 8, Länsi-Falklandien pohjoispuolella, Sea Harrier Sidewinderilla
  • 1.5 Dassault Mirage IIIEA, FAA Grupo 8, Länsi-Falklandien pohjoispuolella, Sea Harrier vaurioitti Sidewinderilla, minkä jälkeen oma ilmatorjunta ampui alas
  • 1.5 Dagger A, FAA Grupo 6, Länsi-Falklandien pohjoispuolella, Sea Harrier Sidewinderilla
  • 1.5 Canberra B.62, FAA Grupo 2, Länsi-Falklandien pohjoispuolella, Sea Harrier Sidewinderilla
  • 2.5 Lynx HAS.23, CANA 1 Esc, ARA Santissima Trinidad, kadonnut onnettomuudessa Pohjois-Falklandeilla
  • 2.5 Alouette III, CANA 1 Esc,ARA General Belgrano, pudonnut kannelta laivan torpedoinnin yhteydessä Lounais-Falklandeilla
  • 3.5 Aermacchi MB-339A, CANA 1 Esc, murskautui maahan Stanleyn lähellä lähestyttyään kenttää
  • 3.5 Skyvan, PNA, vaurioitui laivojen tulituksesta yöllä Stanleyssä
  • 9.5 A-4B Skyhawk (kaksi), FAA Grupo 4, kadonneet, mahdollisesti vaurioituneet HMS Coventryn ampumista Sea Dartseista tai törmänneet mereen heikon sään vuoksi.
  • 9.5 Puma SA.330Lilla, CAB 601, Choiseul Sound, HMS Coventryn ampumista Sea Darteista
  • 12.5 A-4C Skyhawk (kaksi), FAA Grupo 5, HMS Brilliantin ampumista Sea Wolfeista, kolmas lentokone iskeytyi mereen yrittäessään väistää ohjusta
  • 12.5 A-4B Skyhawk (kaksi), FAA Grupo 5, Goose Greenissä omasta ilmatorjutatulesta
  • 15.5 Pucara (kuusi), FAA Grupo 3, T-34C Mentor (neljä), CANA 4 Esc, Skyvann, PNA, Pebble saarella SAS:n iskusta
  • 21.5 Chinook CH-47C, CAB 601, Harrierin 30 mm:n tykkitulesta, Kentin vuoren lähellä
  • 21.5 Puma SA.330L, CAB 601, Harrierin 30 mm:n tykkitulesta, Kentin vuoren lähellä
  • 21.5 Pucara, FAA Grupo 3, Sussexin vuoren lähellä olkapäältä laukaistavalla Stingerillä
  • 21.5 Dagger A, FAA Grupo 6, Fanning head HMS Argonautinin tai HMS Plymouth Sea Cat:llä tai HMS Broadswordillain Sea Wulf.
  • 21.5 Pucara, FAA Grupo 3, Darwinin lähellä N:o 801:n Sea Harrierilla 30 mm:n tykillä.
  • 21.5 A-4C Skyhawk (kaksi), FAA Grupo 4, N:o 800:n kahdesta Sea Harrierista Sidewindereilla.

Yhdistynyt kuningaskunta

Kuninkaallinen laivasto

Aiheesta muualla

Tarjoaa Wikipedia, vapaa tietosanakirja. Aiheesta muualla. Kaikki teksti on saatavilla GNU Free Documentation License Aiheesta muualla.