Feng shui

Feng shui (風水, kirjaimellisesti tuuli ja vesi) on yli 7 000 vuotta vanha kiinalainen kaupunkisuunnittelu-, arkkitehtuuri- ja sisustussuunnittelumenetelmä. 1960-luvulla alkunsa saaneet länsimaiset new age -liikkeisiin liittyvät feng shui -suuntaukset selittivät sen kodin sisustusopiksi, jossa esineet asetellaan niin, että qi (tai chi) pääsee virtaamaan asunnossa mahdollisimman hyvin.

Feng shui -oppi perustuu vanhaan kiinalaiseen käsitykseen harmonisesta yhdessäelosta. Siihen liittyvät käsitykset qistä, Jinistä ja jangista ja viidestä elementistä: puu, tuli, maa, metalli ja vesi. Qin virtaamisesta mainitaan Ole Bruunin viimeaikaisten tutkimusten mukaan harvoin Kiinan maaseudulla.

Feng shuin avulla määritellään rakennelmien, istutusten ja huoneiden sisustuksen paikkoja ja muita ominaisuuksia siten, että taattaisiin mahdollisimman hyvä onni näiden kanssa tekemisissä oleville ihmisille.

Feng shuin yliluonnollisen toimivuuden takeeksi esitellään usein yksittäisiä tapauksia, joissa esimerkiksi rikollisuutta on saatu vähennetyksi ottamalla feng shui huomioon ympäristön muokkauksessa. Sen toimivuudesta ei kuitenkaan ole tieteellistä näyttöä. Jos se esitellään tieteenä, kyseessä on näennäistiede. Feng shuita noudattamalla voidaan kuitenkin luoda monien mielestä esteettisen kauniita ympäristöjä.

Vastaava menetelmä intialaisessa kulttuurissa on Vastu Shastra.

Katso myös

• Geomantia