Fennit

Fennit on pohjoiseurooppalaisen kansan nimi, joka mainitaan roomalaisen historioitsijan Tacituksen teoksessa Germania. Fennit-nimen uskotaan perustuvan 'etsiskelyä' tai 'löytämistä' tarkoittavaan germaaniseen verbiin. Tämä sopii siihen, että Tacitus kuvaa fennit metsästäjiksi.

Keitä fennit olivat?

Fennit on eri aikoina yhdistetty niin suomalaisten kuin saamelaistenkinnn esivanhempiin. Fennit on yhdistetty myös Valko-Venäjä alueen balttilaiseen väestöön. On myös esitetty, että kyseessä olisi ollut yleisnimi oikeastaan kaikille metsästyksen ja kalastuksen varassa eläville ihmisryhmille, joita asui Pohjois- ja Koillis-Euroopassa valtavalla alueella.

Siitä, että näinkin ristiriitaisia tulkintoja on ollut mahdollista tehdä, käy ilmi miten hatarat tiedot Tacituksella oli Euroopan pohjois- ja koillisosista. Jos fennit olivat Fennoskandian asukkaita, kuten pohjoismaiset tutkijat perinteisesti ovat uskoneet, kuvaus metsästyksen varassa elävästä väestöstä olisi helpompi yhdistää saamea kuin suomea puhuvaan väestöön. Suomen kielen varhaismuotoja puhuneiden ihmisryhmien uskotaan eläneen jo rautakaudella valtaosaltaan maanviljelyn varassa.

Tacituksen kuvaus fenneistä

Tacitus kuvaa fennit köyhiksi metsäläisiksi, jotka eivät tunne maanviljelyä. Näin Tacitus kertoo fenneistä: Kuvaus paljastaa roomalaisen stereotypian ihmisistä, jotka elävät sivistyksen alimmalla portaalla. Tacituksen teksti ei siis kerro välttämättä mitään siitä, miten Pohjois-Euroopan metsästäjä-kalastajaväestöt todellisuudessa elivät roomalaisella rautakaudella.

Fennit Tacituksen jälkeen

Fennit kummittelivat kirjallisissa lähteissä myös 500-luvulla, jolloin itäroomalainen Jordanes mainitsee heidät sekä myös screrefennae-kansan. Jälkimmäinen nimi tarkoittanee 'hiihtäviä fennejä'. Jordanes yrittää myös kuvailla hiihtämistä: hän kertoo skrerefennien hyppivän lumihangella jonkinlaisen taivutetun laudan päällä. 700-luvulla Paulus Diaconus Italiassa mainitsee fennit, jotka hänen mukaansa pukeutuvat nahkoihin ja syövät raakaa lihaa. Kuvaus viittaa taaskin metsästäjäkulttuuriin ja on yhdistettävissä lähinnä saamelaisiin.

Myös norjalais-islantilaiset lähteet puhuvat keskiajalla 'finneistä' tarkoittaen ilmeisesti useimmiten saamelaisia. Ruotsalaisessa kielenkäytössä finneistä johdettu aluenimi 'Finland' oli ilmeisesti jo viikinkiajalla vakiintunut tarkoittamaan Varsinais- tai Etelä-Suomea.