Fidelio

Oopperan synty

Beethoven sävelsi Fidelion alun perin kolminäytöksiseksi vuonna 1805, mutta se ei saavuttanut suosiota. Seuraavana vuonna hän kirjoitti oopperasta kaksinäytöksisen version, mutta sekään ei saavuttanut suosiota. Vuonna 1814 hän muokkasi oopperaa vielä kerran, samana vuonna toinen versio saavutti menestystä. Suomessa teos on esitetty ensimmäisen kerran jo 1841.

Musiikki

Fidelion kolmas versio on jäänyt oopperatalojen pysyvään ohjelmistoon. Teos on luettava smaragdiksi Beethovenin kruunuun ja se sisältää osan Beethovenin tuotannon parasta musiikkia.

Oopperan tunnetuin numero on Vankien kuoro.

Päähenkilöt

Leonore - sopraano
Florestan, hänen miehensä - tenori
Pizarro, vankilanjohtaja - baritoni
Marzellina, hänen tyttärensä - sopraano
Rocco, vanginvartija - basso
Fernando, tarkastaja - bassobaritoni
vankeja - kuoro

Synopsis

Tapahtumapaikka ja -aika

Poliittinen vankila Madridin liepeillä 1500-luvulla.

Ensimmäinen näytös

Pizarro vangituttaa viattoman Florestanin. Tämän vaimo Leonore pukee päälleen miehen vaatteet, ottaa peitenimekseen Fidelio ja soluttautuu vankilan vanginvartijoiden joukkoon. (Vankien kuoro.) Pizarron tytär Marzellina rakastuu Fidelioon, mutta tämä hylkää hänet. Pizarron korviin kantautuu tieto, että tarkastaja Fernando on tulossa tarkastamaan vankilaa. Hän päättää surmata Florestanin.

Toinen näytös

Fidelio vaatii saada päästä auttamaan vanginvartija Roccoa sellin haudan kaivamisessa. Pizarro suostuu ja Fidelio löytää puolikuolleen Florestanin vankilan nurkasta. Rocco kieltäytyy surmaamasta häntä ja Pizarro on jo iskemäisillään tikarin Florestanin sydämeen, kun Leonore riisuu naamionsa ja tähtää Pizarroa pistoolilla. Silloin ulkoa kuuluvat trumpettifanfaarit ilmoittavat Fernandon saapuneeksi. Pizarro juoksee vastaanottamaan häntä. Samalla Leonore ja Florestan saavat selville, että kaikki muut vangitkin ovat vangittu ilman syytä. He kertovat tiedon Fernandolle, joka määrää Roccon surmaamaan Pizarron ja vapauttamaan kaikki vangit.