Historia
Pronssikautisen Levantininin (nyk. Israel, Libanonin ja Syyrian alueella) asukkaita ja foinikialaisten edeltäjiä kutsutaan yleensä kanaanilaisiksi. Jo 3000 eaa. kanaanilaiset perustivat linnoitettuja kaupunkeja sekä rakensivat temppeleitä. Kanaanilaisilla oli myös laajat kauppayhteydet muiden Välimeren kansojen kanssa.
Jo muinaisen Egyptin dynastioiden 1 ja 2. aikana Egyptiläiset hankkivat Libanonin seetriä Foinikian Bybloksesta
eli Gublasta, josta tuli lopulta egyptiläisten tukikohta. 5. dynastian aikoihin Sahu-Ra:n hallitessa Egyptiä Merikauppa ulottui ainakin Vähä-Aasian länsirannikolle asti.[Ihmisen tarina, Suuri maailmanhistoria, osa 1, Kirjayhtymä 1971, sivu 417 -] Myöhemmin 3. vuosituhannella Urukin Lugalzaggesiin ja Akkad Sargon lienevät saapuneet tännekin valloitusretkillään. Ugaritissa ja Bybloksessann oli egyptiläisiä temppeleitä, ja Mesopotamia nuolenpääkirjoitusta.
Merkittävimpiä kanaanilaisia kaupunkeja olivat Ugarit (nykyinen Ras Shamra Syyrian alueella) sekä Syyrian Ebla, joka hallitsi laajaa aluetta 2300-luvulla eaa. Useimmat kaananilaisten kaupungit tuhoutuivat sodassa Egyptiä vastaan 1500-luvulla eaa.; lopullisesti kanaanilaiskaupungit autioituivat 1200-luvun eaa., kun merikansat tekivät rajun hyökkäyksen itäisen Välimeren alueelle.
Kanaanilaiset kirjoittivat sumerin kielellä sekä paikallisella seemiläisellä kielellä. Ensimmäiset yksittäisiin äänteisiin perustuvat aakkoset olivat luultavasti kaananilaisten kehitelmä. Foinikialaiset perivät kanaanilaisilta aakkoset ja välittivät ne edelleen kreikkalaisille. Kreikan kielen välityksellä kanaanilaisperäiset aakkoset siirtyivät puolestaan latinan kieleen. [Robin W. Winks, Susan P. Mattern-Parkes: The Ancient Mediterranean World: From the Stone Age to 600 A.D.]
Tunnetuimmat Foinikian kaupunkivaltiot olivat Siidon ja Tyyros. Muita olivat Arvad (Aradus), Byblos eli Gubla, Ugarit, Tripoli, Batrun, Beirut ja Baalbek.[Ihmisen tarina, Suuri maailmanhistoria, osa 1, Kirjayhtymä 1971, sivu 416 -] Foinikian kaupunkivaltiot liittoutuivat yhteen yhteisten etujen vuoksi. Eri aikoina eri kaupunki oli johtavassa asemassa. Johdossa oli Ugarit 1600--1500 eaa., Byblos 1400--1300:aa, Siidon 1200--1100, Tyros 1100--800 ja Tripoli 5:llä vuosisadalla (500--400).
Foinikialaiset perustivat siirtokuntia eniten noin 1200-1100.
Näistä siirtokunnista tunnetuin lienee Karthago (Uusikaupunki, Qart Hadasht) nykyisessä Tunisiassa.
Se perustettiin Tyyroksessa vuonna 814 käydyn valtakamppailun jälkeen.
Hieman vuoden 1200 eaa. jälkeen merikansat ryöstivät ja tuhosivat pahoin monia Fooinikian kaupunkeja, ja ottivat merikaupan haltuunsa.
Näistä mullistuksista selvisivät silti nykyisen Libanonin rannikon kaupungit, joista merkittävimpiä olivat Sidon ja Tyros. Näiden asukkaita pidetään foinikialaisten esi-isinä.
Foinikialaiista jäivät etelämmäs filistealaiset merikauppaa hoitamaan,n. Alalakh ja Ugarit tuhoutuivat täysin merikansojen hyökkäyksiin. Egyptiläiset olivat heikkoja eivätkä edistäneen foinikian kauppaa. Tigletpileser I käväisi Foinikiassakin, ja aramealaiset ja filistelaiset laajensivat valtaansa siisämaassa, ja etenivät myös etelä'iseen Foinikiaan, ja Sisämaassa Karmelin vuoren seuduille. He estivät foinikian merikaupan. Pian Daavid loi suurvallan, ja Foinikia hoisi Israelin kauppaa. Siidon oli vallannut silloin Tyyroksen. Nyt Foinikian kauppa vapautui, ja nimenomaan Byblos ja Siidon kukoistivat, mutta myös Tyyros ja Arvad.[Ihmisen tarina, Suuri maailmanhistoria, Osa 1, Kirjayhtymä 1971, Foinikialaiset, sivu 515- -]. 1000-900 Sheshonk ja Onsorkon valtasivat taas Bybloksen, joka sai siten tukea Siidonia vastaan. Noin 800-700 Siidon ja Tyyros nousivat johtoon, ja Tyyros jatkoi Siidonin pääkaupunkina, konnes Assyria tunkeutui alueella, ja hajotti kaupunkivaltioiden yhdistelmän.
Salomon aikisen Hiramin isän Abibaalin aikoihin perustettiin kauppa-asema Kyprokseen, 900-800 Sardiniaan ja myös Tunisiaan Uticaan ja Hippokseen, ja samoihin aikoihin Siidon perusti kauppa-asemia Eletlä-Espanjaan Cadesin lähelle.
Foinikian alukset olivat aikasempia vahvempia ja isompia.
Kreikkalaiset syrjäyttivät lopulta asteittain foinikialaiset Välimeren kaupassa vuosisadalta 800-700 eaa. alkaen. Foinikia kukoisti silti yhä ja vastusti pitkään palätyksi suurvallaksi noussutta Assyriaakin. Foinikialaisille oli kova isku, kun Babylonian Nebukadnessar valloitti maan 573 eaa.
Foinikia antoi laivastonsa ajan mitan mukaan supervallaksi nousseelle Persialle 538 eaa., muun muassa tukemaan kreikka ja PersiaPersian hyökkäystä Kreikkaan. 351 Artaxerxes II tuhosi Siidonin, joka oli ollut liitossa Egyptin kanssa maan kapinoidessa Persiaa vastaan.
Kun Aleksanteri Suuri valloitti alueen 332, alueen loisto oli heikkenemässä, ja Foinikia liitettiin hellenistiseen imperiumiinkinkin. Sillä välin Karthago oli ehtinyt kasvaa suurvallaksi, mutta joutunut maata heikentäviin sotiin roomalaisten kanssa. Karthago tuhoutui jo 146 eaa. Rooman armeijan hyökkäyksessä.
Kirjallisuutta
Lähde
Katso myös