Galileo oli NASAn suunnittelema avaruusluotainia, joka lähetettiin tutkimaan Jupiter ja sen suurimpia kuita. Se lähetettiin matkaan 18. lokakuuta 1989, ja saapui kohteeseensa 7. joulukuuta 1995laisesta. Nimi luotaimelle tuli Jupiterin neljän suurimman kuun löytäneestä italia tutkija Galileo Galileista.
Galileo koostui kahdesta erillisestä osasta. Luotain oli 339 kilogramman painoinen kapseli, jonka tehtävänä oli tutkia Jupiterin kaasukehää. Tämä osa kuljetettiin Jupiteriin Orbiterin pyörimättömässä osassa, josta se myös suunnattiin, sillä luotaimessa ei ollut moottoreita. Galileo aiottiin alun perin laukaista sukkulan avaruuteen kuljettamalla järeällä Atlas/Centaur-raketilla, joka olisi kyennyt antamaan riittävän nopeuden suoraan matkaan Jupiteriin. Koska Challengerin onnettomuuden jälkeen sukkulat asetettiin lentokieltoon ja Centaur-vaiheen sukkulaan ottaminen kiellettiin, Galileo lähti matkalleen yli kolme vuotta myöhässä. Perille Galileo saapui vielä enemmän myöhässä, Venuksen kautta tehdyn vauhdinhakumatkansa vuoksi. Vauhtia luotain otti myös Maan läheltä.
-kuun.]]
Luotaimen myöhästyminen johtui pääosin siitä, että suurin osa siitä piti suunnitella uudestaan, jotta se kestäisi Auringon lämmön vauhdinhakumatkallaan. Kun Galileon 4,8-metristä suurtehoantennia yritettiin avata, se ei avautunutkaan täysin, joten sen sijaan jouduttiin tyytymään matalatehoantenneihin. Luotaimen ensimmäisellä kierroksella Jupiterin ympäri tutkijat kehittivät sen pakkausmenetelmiä ja muita viestintäteknisiä asioita sekä päivittivät ohjelmistot. Näiden parannusten jälkeen, jotka nostivat lähetysnopeuden kymmenkertaiseksi, kuvista saatiin talteen 75%, ja arviolta 70% Galileon tieteellisistä tehtävistä saatiin toteutettua.

Galileon iskeytyjä laskeutuu Jupiterin pilvien sekaan
Koska radiosignaalin matka Maasta Jupiteriin ja takaisin kestää yli tunnin, Galileon tietokoneet toimivat aluksen muistiin tallennettujen ohjeiden perusteella. Ohjeiden muistissaoloaika vaihteli niiden kiireellisyyden ja myös ajanjakson mukaan. Aluksen lento-ohjelmisto osasi suojella Galileota ulkoisilta vaaratekijöiltä ja tietokoneongelmilta asettamalla aluksen järjestelmät turvalliselle tasolle. Tehtävän alussa Galileon kaksi isotooppiparistoa tuottivat 570 watin sähkötehon, mutta tehtävän loputtua enää 485 watin. Laskeutumisosa koostui jarrukilvestä, jonka tehtävänä oli hidastaa ja suojata alusta, sekä laskeutumismoduulista, jossa oli tutkimuslaitteet ja laskuvarjo. Maassa Galileota seurattiin Deep Space Networkynin avulla, ja saadut tiedot lähetettiin Jet Propulsion Laboratory, joka vastasi muun muassa Galileon lennosta. Galileo-luotain ohjattiin vuonna 2003 Jupiterin kaasukehään, mihin se tuhoutui.


