www.all2know.com Google WWW All2know fi
  Etusivu Etusivu | Tietoja Tietoja 
  Navigaatio
» Etusivu
» Artikelkategorier
» Luettelo luetteloista
» Aakkosellinen hakemisto
» Kalenteri
» Arvottu artikkeli
» Muokkaa Aiheesta muualla
Viimeisimmät muutokset: 2007-10-24
  Tänne linkitetyt sivut 
Heraldiikka
Judith Butler
Luokka: Sukupuolitutkimus Filosofian termit Yhteiskuntatiede

Genealogia

Genealogia merkitsee filosofiassa ja ihmistieteissä käsitteenä jonkin asian historiallista muodostumista eli konstruoitumista. Yhteiskunta-analyysin välineenä genealogiaa on ensimmäisenä käyttänyt Michel Foucault. Pulkkinen, T. (1996): The Postmodern and Political Agency. University of Helsinki., joka omaksui käsitteen sen avulla moraalin alkuperää tutkineelta Nietzscheltä.

1 Foucaultin kuvaus genealogiasta
2 Käyttö naistutkimuksessa
3 Kirjallisuutta
4 Viitteet
5 Aiheesta muualla
6 Katso myös

Foucaultin kuvaus genealogiasta

Esseessään 'Nietzsche, Genealogia, Historia' Foucault kertoo, miten Nietzschen moraalin analyysi (jota Nietzsche itsekin kutsuu genealogiaksi, die Genealogie) vaikutti hänen omaan ajatteluunsa. Foucault kuvaa genealogian tutkimukseksi niihin asioihin, joiden ajattelemme olevan historiattomia. Tämä pitää sisällään seksuaalisuuden ja muita arkipäivän asioita. Genealogia ei ole tutkimus alkuperästä eikä asioiden lineaarisen kehityksen konstruktio. Sen sijaan se yrittää tarkastella pluralistista ja usein ristiriitaista menneisyyttä, ja paljastaa, miten valta on vaikuttanut käsitysten muodostumiseen.

Foucaultin genealogian käsite on ihmisyksilön aseman historia, joka jäljittää ihmistä ja yhteiskuntaa koskevan ajattelun kehitystä historian läpi. Tälläinen yksilön tai subjektin genealogia selitää tiedon, diskurssien ja objektien alojen rakentumisen viittaamatta subjektiin. Genealogia dekonstruoi totuuden väittäen, että totuus on valtaintressien muovaama. Näin ollen kaikki totuudet ovat kyseenalaistettavissa. Genealogia teoriana korostaa totuuden epäluotettavuutta ja sisältää epäyhtenäisen käsityksen historiasta.

Käyttö naistutkimuksessa

Naistutkimuksessa tutkitaan sukupuolen genealogiaa, jolloin tarkastelun kohteena on sukupuolikäsitteiden ja sukupuolittuneiden käsitteiden historia. Oksala, J. ja Werner, L. (2005): Feministisestä filosofiasta feministiseen teoriaan. Tuija Pulkkisen haastattelu. Teoksessa Oksala, J. ja Werner, L. (toim.): Feministinen filosofia. Helsinki: Gaudeamus, s. 119-127. ISBN 951-662-953-9 Genealogia perustuu siihen feministisen teorian ajatukseen, että sukupuoleen liittyvät asiat eivät ole pysyviä vaan muuttuvia. Tällöin ei pohdita, miten esimerkiksi rakkaus tai rationaalisuus ovat sidoksissa naiseen tai mieheen vaan tarkastellaan yksityiskohtaisesti sitä prosessia, jossa nämä käsitteet ovat sukupuolittuneet tai muuttuneet sukupuolen tekemisen välineiksi.

Feminististä genealogiaa on ja sen suhdetta naistukimukseen on käsitellyt mm. Judith Butler klassikkoteoksessaan Hankala sukupuoli (Gender Trouble). Butler, J. (1990): Hankala sukupuoli. Suomentanut Tuija Pulkkinen ja Leena-Maija Rossi 2006. Helsinki: Gaudeamus. ISBN 952-662-913X

Kirjallisuutta

  • Pulkkinen T. (1994): Sukupuolen genealogiaa eli ristiipukeutuminen ja postmoderni filosofia. Teoksessa Häyry, H ja Häyry, M. (toim.): Ajatus 50: Vapaus ja moraalin perusta. Helsinki: Suomen filosofinen yhdistys.

Viitteet

Aiheesta muualla

Poliittinen postmodernismi. Aiheesta muualla Niin & Näin 3/97.

Katso myös

Tarjoaa Wikipedia, vapaa tietosanakirja. Aiheesta muualla. Kaikki teksti on saatavilla GNU Free Documentation License Aiheesta muualla.