Harrison liittyi Paul McCartneyn kutsumana vuonna 1958 The Quarrymen -yhtyeeseen, josta aikanaan tuli The Beatles. Harrison oli The Beatlesin jäsenistä nuorin ja hänet opittiin tuntemaan 'hiljaisena Beatlena'. Harrison alkoi pian The Beatlesin menestyksen alettua kirjoittaa lauluja ja hänen ihka ensimmäinen laulunsa 'Don't Bother Me' päätyi yhtyeen toiselle albumille With The Beatles (1963). Harrison jäi kuitenkin auttamatta lauluntekijäkaksikko Lennon-McCartneyn varjoon.
1960-luvun puolessavälissä Harrison tutustutti yhtyetoverinsa intialaiseen musiikkiin. Harrison soitti 'Norwegian Wood' -singlellä (1965) ensimmäisenä länsimaisena popmuusikkona intialaista sitaria, jota hän oli opetellut soittamaan Ravi Shankarlainenin musiikin innoittamana. Intia kulttuuri teki pysyvän vaikutuksen Harrisoniin, joka omaksui meditaation ja vegetarismin. Hän oli Beatleseista ainoa, joka säilytti syvän kiinnostuksen paikallisiin uskontoihin Intian matkojen jälkeenkin.
The Beatlesin loppua kohden Harrison nosti profiiliaan lauluntekijänä. Ensimmäinen ja ainoa singlen A-puoleksi nostettu Harrison-laulu oli 'Something' (1969). Monet laskevat sen ja 'Here Comes the Sun' -laulun The Beatlesin viimeisen studioteoksen Abbey Roadin kohokohtiin. 'Something' on yksi eniten cover-versioita poikineista The Beatles -kappaleista. Yksi laulun esittäjistä oli Frank Sinatra, joka piti sitä 'kaikkien aikojen rakkauslauluna'.
The Beatlesin hajottua Harrison kokosi vuosien varrella The Beatles -albumien ulkopuolelle jääneistä lauluistaan tripla-albumin All Things Must Pass (1970). Sitä pidetään LP-aikakauden ensimmäisenä merkittävänä tripla-albumina. Harrisonin ja Phil Spectorin tuottamalla albumilla soitti monia tunnettuja muusikoita, mm. Ringo Starr, Peter Frampton, Billy Preston sekä Eric Clapton. Claptonin Derek and the Dominos -yhtye esiintyi ensimmäistä kertaa levyllä Harrisonin taustalla.
All Things Must Pass -albumin 'My Sweet Lord' -hittiä seurasi yksi pophistorian tunnetuimmista plagiointioikeudenkäynneistä, jossa Harrisonin todettiin lainanneen tiedostamattaan laulun melodian The Chiffons -lauluyhtyeen hitistä 'He's So Fine' (1963).
Vuonna 1971 Harrison kokosi muusikkoystävänsä koolle Concert for Bangladeshin -hyväntekeväisyyskonserttiin. Harrison yritti koota myös The Beatlesiä yhteen lavalle, mutta joutui tyytymään mm. Bob Dylan, Ringo Starrin, Eric Claptonin ja Ravi Shankarin seuraan.The Concert for Bangladesh ![]()
Harrisonin soolomenestys oli epätasaista. Julkisuuden valokeilan ulkopuolella viihtynyt Harrison teki viimeisen, onnistuneen yrityksensä myyntilistoille Cloud Nine -albumilla (1987), joka sisälsi mm. nostalgisen 'When We Was Fab' -hitin.
Harrison perusti 1970-luvulla oman levymerkin Dark Horse Records sekä elokuvatuotantoyhtiön Handmade Films. Handmade Filmsin ensimmäinen tuotanto oli Harrisonin rakastaman Monty Python -ryhmän elokuva Brianin elämä (1979).
1980-luvun lopulla Harrisonista tuli osa Traveling Wilburysn -yhtyettä, yhdessä Tom Petty, Roy Orbisonin, Jeff Lynnen ja Bob Dylanin kanssa.
Vuonna 1999 Harrison oli kokea John Lennonin kohtalon, kun mielipuolinen fani hyökkäsi hänen kimppuunsa. Michael Abram -niminen liverpoolilaismies tunkeutui Harrisonin ja hänen Olivia-vaimonsa taloon 30. joulukuuta ja iski Harrisonia useasti veitsellä puhkaisten tämän keuhkon.
Harrison, joka oli entinen tupakoitsija, kärsi viimeiset vuotensa syövästä. Hän oli vuonna 1997 saanut tietää sairastavansa kurkkusyöpää. Myöhemmin syöpä havaittiin keuhkoissa ja sen levittyä aivoihin George Harrison menehtyi 29. marraskuuta 2001.
