Geronimo

Geronimo (apassinimeltään Goyaałé, 'Hän joka haukottelee', 16. kesäkuuta 1829 – 17. helmikuuta 1909) oli kuuluisa Chiricahua-apassienlaisialaisia päällikkö. Hän taisteli kiivaasti apassien maille tunkeutuvia eurooppa uudisasukkaita vastaan.

Geronimo syntyi nykyisen Arizonan osavaltion alueella bedonkohe-apassiheimoon. Isän kuoltua pojan kasvatus jäi äidin harteille. Geronimosta tuli kunnioitettu poppamieslaisia ja arvostettu soturi, joka osallistui usein taisteluretkiin meksiko joukkoja vastaan. Vuonna 1858 hänen äitinsä, vaimonsa ja lapsensa murhattiin julmasti yllätyshyökkäyksessä apassien leiriin. Tapahtuman jälkeen Geronimo vihasi meksikolaisia lopun elämäänsä. Juuri meksikolaiset vastustajat antoivat Goyaałélle nimen Geronimo. Syy ei ole selvillä; joidenkin mukaan tämä oli meksikolaisten väännös hänen apassinimestään, toiset sanovat Geronimon vihollisten kutsuneen apuun Pyhää Jeromea hyökätessään.

Geronimo taisteli yhä lukuisammaksi kasvavia vihollisjoukkoja vastaan, jotka koostuivat sekä meksikolaisista että yhdysvaltalaisista joukoista. Hän tuli tunnetuksi uskaliaista ryöstöretkistään ja pakomatkoistaan. Geronimon apassisoturit muodostivat viimeisen merkittävän intiaanijoukon, joka kieltäytyi hyväksymästä Yhdysvaltain hallituksen hallintaoikeutta intiaanien mailla. 4. syyskuuta vuonna 1886 Geronimon oli kuitenkin annettava periksi ja antauduttava kenraali Nelson A. Milesinille Skeleton Canyon luona Arizonassa.

Geronimo lähetettiin vankina Floridaan, josta hänet myöhemmin siirrettiin Oklahomaeseenan. Vanhalla iällä hänestä tuli melkeinpä turistinähtävyys: hän esiintyi messuilla ja ansaitsi elantonsa myymällä matkamuistoja ja valokuvia itsestään. Pyynnöistä huolimatta hänen ei kuitenkaan sallittu palata synnyinseudulleen. Geronimo kuoli Oklahomassa keuhkokuume.

Aiheesta muualla

• Geronimo: His own story