Grafologia on eri asia kuin käsiala-analyysi, jota käytetään muun muassa rikostutkinnassa selvittämään, kuka on kirjoittanut tutkimuksen alaisen tekstinäytteen.
Käsialasta on yritetty tehdä päätelmiä jo ainakin antiikin Roomassa ja Kiinassa ajanlaskumme alussa. Kuitenkin varsinaisena ensimmäisenä grafologiatutkimuksena pidetään italialaisen Camillo Baldin (1537—1634) vuonna 1622 kirjoittamaa teosta Trattado come da una letterera missiva si conoscano la natura e qualita dello scriviente ('Tutkimus menetelmästä tunnistaa kirjoittajan luonteenlaatu hänen kirjoituksestaan').
1900-luvun alkupuolella saksalainen filosofi Ludwig Klages esitti teorian, jonka mukaan käsiala ilmaisee ihmisen persoonallisuutta samaan tapaan kuin vaikkapa ilmeet tai eleet.
Klagesin teorian mukaan käsialasta voidaan päätellä kolme pääpiirrettä:
- kirjoittajan yleiset taipumukset (onko hän esimerkiksi tunne- vai järki-ihminen, onko hänellä toimivaa tarmoa vai passiivista vastustuskykyä, missä määrin hän hillitsee itseään jne.)
- hänen temperamenttinsa
- hänen harrastuksensa ja päävaikuttimensa elämänkäytössä (onko kirjoittajalla henkisiä vai aineellisia taipumuksia, onko hän minäkeskeinen vai sosiaalinen jne.)
