Hallintotiede

Hallintotiede on yhteiskuntatiede ja sen mielenkiinnon kohteet ovat päätöksenteko, hallintojärjestelmät, organisaatiot ja johtaminen. Hallintotieteellinen tutkimus keskittyy enimmäkseen julkisen sektorin organisaatioihin vaikkakin viime vuosina hallintotieteen piirissä on ryhdytty osoittamaan kasvavaa mielenkiintoa myös yksityisen sektorin organisaatioita kohtaan.

Hallintotiede tieteiden kentässä

Hallintotiede on poikkitieteellinen ja saanut aineksia niin sosiologiasta, taloustieteistä, oikeustieteistä, kansantaloustieteestä, psykologiasta kuin valtio-opistakin. Metodologia on suurimmaksi osaksi peräisin taloustieteistä. Hallintotiedettä on toisinaan myös moitittu sen liiallisesta selektiivisuudesta ja siitä johtuvasta oman tieteellisen tradition puutteesta.

Hallintotiede on tehokkuutta korostava tiede, erityisesti siltä osin kuin se tarkastelee hallintotoimintaa ja hallinnon organisoitumista panosten ja tuotosten välisiä suhteita analysoiden.

Vaikka hallintoa ja erityisesti julkista johtamista on tutkittu jo antiikin Kreikassa ja 1600-luvun Saksassa on hallintotiede itsenäisenä oppiaineena Pohjoismaissa hyvin nuori.

Hallintotieteen klassikoita

Hallintotieteessä klassikoilla tarkoitetaan henkilöitä, joiden tuotanto on jollakin tavalla merkittävästi vaikuttanut hallinnollisten ilmiöiden ymmärrykseen. Toisinaan he ovat saattaneet vaikuttaa vain huomattavan kapealla alalla.

• Peter Drucker (Ansioitui monella tavoin johtamisen tutkimuksen alueella).
• Mary Follet (Tutki ihmisten johtamista ja loi pohjaa henkilöstöhallinnon tutkimukselle).
• Herbert A. Simon (Hän loi pohjan klassiselle organisaatioteorialle).
• F.W Taylor (Hän loi pohjaa johtamisen tieteelliselle tutkimiselle ja toi mukaan tehokkuuden vaatimuksen}
• Max Weber (Hän loi byrokratiatermin).
• Woodrow Wilson (Häntä on kutsuttu jopa modernin hallintotieteen isäksi).

Hallintotieteen opetus Suomessa

Itsenäisenä oppiaineena varsinaista hallintotiedettä voi opiskella neljässä yliopistossa. Muutamissa muissa yliopistoissa on lisäksi sosiaali- tai terveyshallintotieteen opetusta.

Helsingin yliopisto

Hallintotiedettä opetetaan valtiotieteellinen tiedekunnan yleisen valtio-opin laitoksella, hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjalla. Linjalle otetaan vuosittain n. 20 uutta opiskelijaa. Yleisen valtio-opin laitos on lisäksi vastuussa Johtamisen sivuainekokonaisuuden järjestämisestä.

Lapin yliopisto

Hallintotiede on toimii Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan Yhteiskuntatutkimuksen laitoksen alaisuudessa. Lapin yliopiston hallintotieteen oppituoli on Suomen nuorin. Hallintotieteen professuureja vuonna 2007 hoitavat Jari Stenvall ja Antti Syväjärvi.

Lapin yliopistossa hallintotieteessä tarjotaan yleislinjaksi lisäksi Hallinnon ja johtamisen informaatioteknologian koulutusohjelma sekä maisteriohjelma, jossa erikoistutaan johtamisen psykologiaan.

Tampereen yliopisto

Tampereen yliopiston hallintotieteen oppituoli on Pohjoismaiden vanhin ja se on perustettu vuonna 1965. Hallintotiede on sijoitettu Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekuntaan Johtamistieteiden laitokselle. Tampereella hallintotieteen erityisosaaminen painottuu korkeakouluhallinnon, turvallisuushallinnon, finanssihallinnon ja kunnallishallinnon alueille. Hallintotieteen professuureja vuonna 2006 hoitavat Risto Harisalo, Juha Vartola, Ismo Lumijärvi ja Seppo Hölttä.

Tampereen yliopistossa hallintotieteestä tarjotaan yleisen linjan lisäksi turvallishallinnon maisteriohjelma (joka on pääsääntöisesti suunnattu poliiseille) ja englanninkielinen European Master Programme in Higher Education-maisteriohjelma.

Vaasan yliopisto

Vaasan yliopistossa hallintotiede on sijoitettu Hallintotieteiden tiedekuntaan. Hallintotieteen erityisosaaminen painottuu julkisen johtamisen tutkimukseen, vertailututkimukseen ja kansainväliseen hallintoon sekä hyvinvointipalveluiden johtamiseen. Vaasassa hallintotieteen koulutus käynnistettiin vuonna 1983. Hallintotieteen professoreina toimivat vuonna 2006 Ari Salminen ja Jarmo Vakkuri. Sosiaali- ja terveyshallintotieteen professorina toimii Pirkko Vartiainen.

Vaasan yliopistossa hallintotiedettä voi opiskella kolmessa pääaineohjelmassa: pääsääntöisesti julkisjohtamisen ohjelmassa sekä englanninkielisessä European Civil Servants-ohjelmassa, jossa pääpaino on kansainvälisessä hallinnossa. Lisäksi sosiaali- ja terveyshallintotieteessä on hyvinvointipalveluiden johtamisen ja arvioinnin ohjelma. Hallintotieteessä tarjotaan lisäksi täysin englanninkielistä kansainvälisen hallinnon ja viestinnän kysymyksiin keskittynyttä Intercultural Studies in Communication and Administration(ICS)-maisteriohjelmaa.

Åbo Akademi

Åbo Akademissa hallintotiede on sijoitettu Kaupallis-valtiotieteelliseen tiedekuntaan (Ekonomisk-statsvetenskapliga fakulteten). Åbo Akademin hallintotieteen erityiset osaamisalueet on kunnallis- ja ympäristöhallinto. Åbo Akademissa ei ole hallintotieteen professuuria.

Katso myös

Byrokratia

Taylorismi