Hassuna, Halaf ja Samarra
Halafin ja Hassuna-Samarran kulttuurin alueet
Neoliittisella ajalla syntyi Pohjois-Mesopotamiassa muutamia maanviljelykulttuureja,
jotka alkoivat pian kehittyä kohti sivilisaatiota. Keski-Mesopotamiassa kyliä linnoitettiin ja niihin ilmestyi temppeleitä. Samarra-kulttuuri joka luultavasti kehittyi Hassunasta Pohjois-Irakissa,
alkoi levitä Mesopotamian alueille, missä viljelyyn saatava vesi otettiin joista. Samarra-kulttuurin loppupuolella oli rakennettu temppeleitä ja linnoitettuja kyliä.
Hassunan loppu ja Samarran alku ovat osin päällekkäisiä, ja samoin joillain alueilla Samarran loppu ja Halafin alku.[http://www.epwijnants-lectures.com/earlieststates.html]
Hassuna
Hassuna-kulttuuri ja Halaf-kulttuuri olivat perinteisiä myöhäiskivikautisia maanviljelyskulttuureja.
Pohjoisessa oli Hassunan keraaminen kulttuuri noin 6600-6300 kalenterivuotta eaa.[http://context-database.uni-koeln.de/map.php?mapM=1&AN=1&Zeit=4] [http://research.yale.edu/leilan/staubwasser_weiss-06/Staubwasser-Weiss06_Quaternary_Research.pdf]
Pohjois-Mesopotamian vuorten juurilla
myöhemmän Assyrian alueella. Hassuna sijaitsee hieman Mosulista etelään. Hassunan keramiikassa oli kermanvärinen kuvio punertavalla pohjalla, ja koristeluna silmiä ja korvia sekä eläimen päitä jne. Myös onnenmerkki [[hakaristi]aihe esiintyy. Syyrian Bougrasista ja Irakin Umm Dabaghiyahista on löydetty naudan jäänteitä.
Lähi-idän keraamiselle maanviljelylle oli ominaista talviviljan, muun muassa ohran ja vehnän kasvatus sadeviljelynä alueilla, joilla satoi yli 200 mm vuodessa. Peltoja ei osattu kastella kanavilla.
Kotieläiminä pidettiin nimenomaan lampaita ja vuohia sekä myös sikoja.
Villiaasin ja gasellin metsästys oli tärkeä elinkeino.
Ylävillä mailla pidettiin vuohia ja lampaita, alavilla mailla nautoja. Kaudella tunnettiin kaksiosainen savenvalajan uuni, jolla voi sulattaa kuparia. Oli monihuoneisia varastotaloja, jotka viittavat jonkinlaiseen kiinteään yhteisöön. Kupari ja lyijy tunnettiin. Tell Arpachiyahissa on läydetty tältä ajalta hyvin varhaista valettua kuparia.
Ihmiset elivät 'tauf' taloissa eli mutatiilistä rakennetuissa monihuoneisissa nelikulmaisissa, jonka tyyppiset ovat tavallisia nykyäänkin. Taloissa oli sisäuunit joissa savupiiput, tasaiset rapatut lattiat ja seinissä
säilytyssyvennyksiä ja maalauksia. Huoneet ovat pieniä.
On löydetty sirppejä, hiomakiviä, käsikirveitä, koreja, leivinuuneja, ja lukuisia eläinten luita. Tehtiin naista esittäviä pieniä savipatsaita, ja vainajat haudattiin ruukkuihin talojen alle.
Tell Hassunasta on vuodesta 5500 eaa. löydetty isompia rakennuksia asuinrakennusten lisäksi: Nissä on maalattiat, rappaamattomat seinät ja monia pieniä huoneita, joihin
oli varastoitu pyöreitä savikuulia, mahdollisesti lingon ammuksia ehkä metsästysvarastoksi.
Luultavasti ne ovat jonkinlaisia yhteisvarastoja. Tämä viittaa siihen, että varastoja olisi pitänyt päällikkö tai temppeli.
Hassunassa alettiin myös tehdä sinettejä[http://en.wikipedia.org/wiki/6th_millennium_BC], jota on voitu käyttää yksityisen omaisuuden tai varastoitavan tavaran merkitsemiseen. Varastoa on saattanut pitää jokin taho, joka valvoo kyläläisiä.
Hassunan kauden kylät olivat pienempiä kuin esimerkiksi 1000 vuotta vanhempi Jeriko.
Hassunan kylät olivat pieniä, niitten ala oli vain ala oli 0,8-3,2 ha, harvojen jos yhdenkään asukasluku ylitti 500 asukasta. Kylät olivat luultavasti puolipysyviä, ne hylättiin huonoina vuosina, esimerkiksi kuivuuden takia.
Tätä kautta vastannee Yarim Tepe (Jarim Tepe) 1 ja myös Umm Dabaghiyah. Yarim Tepen lähellä oli ollut esikeraaminen asutus Maghzaliyahissa. [The Cambridge Encyclopedia of Archaeology, Andrew Sherratt (editor), Cambrdge University Press, ISBN 0 521 22989 8 ]. Haasunan kulttuurin romahduksen on sanottu johtuneen 6200 kalenterivuotta eaa. tapahtuneesta ilmaston viilenemisestä, joka johti kuivumiseen Lähi-idässä.[http://research.yale.edu/leilan/staubwasser_weiss-06/Staubwasser-Weiss06_Quaternary_Research.pdf]
[http://www.sciencedirect.com/science?_ob=ArticleURL&_udi=B6WPN-4KXVD24-1&_user=10&_coverDate=11%2F30%2F2006&_rdoc=1&_fmt=&_orig=search&_sort=d&view=c&_acct=C000050221&_version=1&_urlVersion=0&_userid=10&md5=423ba3887f12ce3d489873cf7c305148]
Halaf ja Samarra
Keski-Babyloniassa sijaitsi noin 6000—5000 eaa. Tell As Sawwanin kylä, jossa oli muutama sata asukasta. Kylä liitetään ns. Samarra-kauteen, joka aloitti sivilisaatiokehityksen alueella.
Pohjoisessa idässä Samarra (5700-4900 radiohiilivuotta eaa., 6650 BC–5800 kalenterivuotta eaa.[http://en.wikipedia.org/wiki/6th_millennium_BC]) ja lännessä Halaf (6000-5000/5500-4700) -n imiset kulttuurit Pohjois-Mesopotamiassassa sekä Syyria ja Anatoliassa levisivät kuiville alangoille, joilla kyettiin viljelemään maata.
Kyliä oli näköetäisyydellä toisistaan. Hautauksia tehtiin talojen alle. Oli jo havaittavissa alkavaa yhteiskunnallista eriarvoistumista. Keinokastelu tunnettiin Samarra-kaudella. Se mahdollisti asumisen siirtymisen tulvatasangoille.
Tältä ajalta ovat peräisin ns. tholos-haudat, joissa on
kupu ja siihen johtava käytävä, sekä tauf- ja pise-tyyppiset rakennukset.
Halaf
Halafin alue
Tätä kulttuuria luonnehtivat vain Tell Arpatshijahista löydetyt tholos-rakennukset (kreik. tholoi), joissa on pyöreä kupu ja suorakulmainen eteinen, ja joissain kiviset perustukset. Nämä olivat ehkä temppeleitä, eteisettömät pyöreät rakennukset asuintaloja. Niitä on tehty savesta ja mudasta sekä kivestä. Ympyrän muotoiset talot ovat liittyneet perinteisesti liikkuvaan elämänmuotoon, neliömäiset pysyvään Lähi-idässä.
Tältä ajalta on todisteita siitä, että tietystä lähteestä oleva saviastia olisi siirtynyt kaupan mukana 1000 km:n päähän. Tämä viittaa eliittien väliseen kauppaan, eli jonkinlaiseen yhteiskunnalliseen kerrostuneisuuteen.
Halaf-keramiikka ilmestyi Pohjois-Mesopotamiaan josta levisi itään länteen ja etelään.
Kulttuuri ulottui Pohjois-Mesopotamiasta Syyriaan ja Kakkois-Turkkiin sadeviljelyalueella sekä itään luoteisten Zagrosvuorten etelärinteille. Muutaman vuosisadan verran käytettiin sekä Hassuna - että Halaf - keramiikkaa yhtä aikaa, ja Hassuna-tyyli hävisi pois. Nämä keramiikat saattoivat edustaa eri kansoja. Halafin kulttuurin elämäntyyli muistutti edeltävää Hassuna-kulttuuria taloineen, viljakasveineen ja kotieläimineen. Halaf-kulttuurikaan ei harjoittanut keinokasteluviljelyä.
Halaf oli Lähi-idän ensimmäinen laajalle levinnyt
kulttuuri 'horisontti' noin 5900-5400 kalenterivuotta eaa. Halafia edelsi ns. Proto-Halaf-vaihe, joka oli 6100-5900 kalenterivuotta eaa.[http://www.uam.es/otroscentros/asiriologiayegipto/5icaane/ws3_prog.html]. Sitä ennen oli
Pre-halaf noin 6300-6000 kalenterivuotta eaa. eli myöhäinen keraaminen neoliittinen kausi.
Halaf-kaudella viljeltiin kaksirivistä ohraa, emmervehnää ja kauraa? sekä pellavaa. Kulttuuri valmisti hyvin taitavasti tehtyä kaksiväristä keramiikkaa, ja kauden lopulla tehtiin jonkin verran hienoa moniväristä keramiikkaa Tell Arpatshijahissa. Aiheina olivat geometriset kuviot ja eläimet. Keramiikkatuotannon keskus lienee ollut Khaburssajoella Syyria. On väitelty siitä, miksi tämä keramiikka levisi niin laajalle. Keramiikan saven tutkimus viittaa, että tätä keramiikkaa tuotettiin eri keskuksissa laajalla alueella. Kulttuuri tuotti amuletteja ja sinettejä,
joissa oli geometrisia kuvioita, sekä savisia naisveistoksia.
Varsinkin Tell Arpachiyahistä, Tepe Gawraistasta ja Chagar Bazar on löydetty huomattava määrä sinettejä.
Keramiikkaa kuljetettiin kaupan mukana 1000 km:n päähän.
Luultavasti Halaf-kulttuurissa oli jonkinlainen ylimystö, joka harjoitti kauppaa.
Halaf-kauteen liittyviä löytöpaikkoja ovat mm. Tell Halaf Syyriassa
Khaburjoen varrella, Tell Arpatshijah, Yarim Tepe,
Tepe Gawra, Chagar Bazar Turkissa,
Ninive, Sabi Abyad, ja Ras-el-Rain. Halaf jakautuu itäiseen ja läntiseen Halafiin.
Läntistä oli Syyriassa, esim.
Karkemiš ja Tell Halaf, itäistä Tell Arpatshijahissa ja Tepe Gawrassa.
Samarra
Samarra-kaudella näyttää alkaneen hidas kehitys kohti sivilisaatiota Lähi-idässä. Maanviljely levisi asteittain etelään kohti Mesopotamian 'niskaa', joko väestö siirtyi sinne tai matalatiheyksinen ihmisväestö alkoi viljellä maata.
Metsästys ja villikasvien keräily oli vielä huomattavaa, mutta maanviljelylllä näitä suurempi merkitys. Pellavan ja linssien viljely viittaa yksinkertaiseen keinokasteluun (tällä alueella) ja kanavia on myös löydetty. Keinotekoinne kastelu sitoo viljelijänsä paikoilleen, koska kastelukanavien kaivamine vaatii suuren työmäärän. Se luo pysyvän asutuksen, ja ehkä myös maanomistusta,
ja luultavasti suurempaa haavoittuvuutta hyökkäykselle ja yhteistä puolustusta, muttei välttämättä voimakasta johtoa.
Monissa kylissä oli muutama sata ihmistä. Kaudella oli erikoistuneita käsityöalan ammattimiehiä, ja ylellisyystavaroiden kauppa kasvoi. Kauden sinetit viittaavat yksityiseen omistukseen.
Samarran keramiikka tehtiin 'tournettella' eli 'hitaalla pyörällä'. Viljeltiin emmer- ja leipävehnää, ohraa, pidettiin lampaita, vuohia, nautoja, sikoja ja hieman kalastettiin.
Samarra-kauden neliömäisissä sisäpihan ympärille rakennetuissa taloissa oli monia huoneita, ulkoisia tukipylväitä jotka tukivat nurkkia, ja joista tuli myöhemmin koristeita. Oli viljavarastoja, uuneja ja savenpolttouuneja.
Samarran asutuskeskus oli suurin, kooltaan 6 ha ja noin 1000 asukasta. Kulttuuriin liittyvät leimasinetit kuten Halafissa. Kuparia oli tuotu tänne hiukkasen kaukaa. Samarrasta on löydetty sylinterisinettejä, saviastioissa mahdollisesti tekijän nimi (ammatillista erilaistumusta) ja merkkejä laajasta kaupasta - pieniä määriä kuparia oli ostettu kaukaa.
Tel Es-Sawwanin temppeli tältä ajalta käsitti 17 huonetta.
Muuten hautaukset ja rakennukset viittaavat tasa-arvoon, paitsi yksi, ehkä päällikön hauta.
Jotkut Samarra-kauden löytöpaikat linnoitettuja, linnoitukset on tehty laajalla yhteistyöllä. Tämä viittaa sotiin.
Paikasta on löydetty monia savipalloja - mahdollisesti lingon ammuksia.
Sawwanin ympärillä on vallihauta. Muuri rakennettiin myöhemmin noin 5400 eaa. kaupungin kerrostumaan III.
L-mutkan tekevä sisäänkäynti mahdollisti saapujien tulittamisen ylhäältä muureilta.
Choga Mamista jonka ala on 6 ha ja jossa 1000 asukasta on löydetty myös puolustustorni sisäänkäynnin läheltä ja L:n muotoinen puolustussisäänkäynti, niin kuin myöhäisestä Sawwanista kerrostumasta. Choga Mamista on löydetty massiivinen mutatiilitorni.[The Cambridge encyclopedia of archaeology.
]
Linnoittaminen ja temppeli viittaavat jonkinnäköiseen ainakin tilapäisesti toimineeseen johtoon.
Tämän kulttuuri oli samaan aikaan kuin myöhäinen Hassuna, mutta oli luultavasti eri kansa. Kylät olivat edellistä vaihetta suurempia, noin 4-5 hehtaaria. Hassuna-kylän Yarim Tepe I:n ylemmistä kerrostumista on löydetty myös Samarra-keramiikaa.[http://www.epwijnants-lectures.com/earlieststates.html] Samarra oli myös Halaf-kulttuurin aikalainen, ja joistain paikoista on löydetty molemman tyyppisiä saviastioita. Halaf vallitsi pohjoisessa ja lännessä, Samarra etelässä ja idässä.
Samarran kulttuuri vallitsi noin 6900-5800 kalenterivuotta eaa. [http://www.comp-archaeology.org/NearEastChronologyTableCAWEB.jpg]eli
5500 - 4900 eaa. (radiohiilivuotta Pohjois-Mesopotamiassa, Lähi-idän neoliittisen kehityssarjan 'vaiheessa 5 ja 6'.
Joidenkin tietojen mukaan kulttuuri olisi saanut vaikutteita Iranin Zagrosvuorten Kermanshahin kulttuurista 7500-6900/7500-5600 radiohiilivuotta eaa., johon
liittyi mm. Tepe Guran, Sarab, Ganj Dareh. Keinokastelua oli samaan aikaan myös Catal Houykissa Turkissa.
Aikakaudet
http://www.maat.it/livello2-comune/sinc-6300.htm
- Hassuna-kausi 5500-5200 eaa., jälki-Hassuna 5200-
- Halaf-kausi
- Samarra-kausi 5600-4800 radiohiilivuotta eaa.
- Varhainen Samarra-kausi 5600-5400 radiohiilivuotta eaa.
- Keskinen Samarra-kausi 5400-5000 radiohiilivuotta eaa.
- Myöhäinen Samarra-kausi 5000-4800 radiohiilivuotta eaa.
Katso myös
Viitteet
Aiheesta muualla
)
)
)
