Hastingsin taistelu

Hastingsin taistelu
Päivämäärä	14. lokakuuta 1066
Paikka	Hastings
Lopputulos	normannien täydellinen voitto
Taistelijat Englanti normannit Komentajat Harold Godwinson Vilhelm Valloittaja, Bayeux'n Odo Joukot 6000-7000 miestä, mukaan lukien 2000 ratsumiestä n.8000 Tappiot ? ?

Hastingsin taistelu käytiin 14. lokakuuta 1066 Englannin kuninkaan Harold Godwinsonin ja normanniennn herttua Vilhelm Valloittajan välillä. Normannit voittivat.Taistelu käytiin Lähellä Hastingsin kaupunkia, suoalueen reunustamalla mäellä, jonka huipulla kasvoi perimätiedon mukaan omenapuu.

Haroldin joukot koostuivat pääasiassa nostoväestä, joka oli koottu nopeasti lähiseudulta ja lähes vailla kunnon aseistusta. Vain viikkoa aiemmin Harold oli kukistanut maahan tunkeutuneet viikingit kovin tappioin Stamfordin sillan taistelussa, ja hänen joukkonsa oli väsynyt ja huvennut. Sotajoukon runko koostui Haroldin henkilökohtaisista sotilaista, jotka olivat hyvin koulutettuja ja aseistettuja lähitaisteluun jalan.

Vilhelmillä taas oli paljon ratsuväkeä(ritarit) ja jousimiehiä, jotka toivat suuren edun hänelle taistelussa. Joidenkin teorioiden mukaan Vilhelmin mukanaan tuomista 'venekunnista' muodostettiin Britannian ensimmäinen ritarilaitos, joiden varaa vuosisatoja kestänyt feodaaliyhteiskunta rakentui. Paavi oli siunannut Vilhelmin sotaretken, jonka seurauksena sotajoukossa oli myös hengenveljiä, jotka taistelivat ryhmysauvoin, koska munkeilta oli kielletty verenvuodatus. Haroldin etu oli puolustautuminen kukkulalla, jonka hänen miehensä olivat osittain linnoittaneet. Sinne Vilhelmin ratsuväkijoukkojen oli vaikea hyökätä. Sen lisäksi soinen maasto kukkulan ympärillä vaikeutti hyökkäämistä.

Taistelutapahtumat

Sarastavan aamun koleudessa 14.lokakuuta Vilhelm joukkoineen marssivat kohti englantilaisten asemia. Englantilaisten puolustusrintama oli noin kilometrin mittainen ja sivustojen suojana jyrkät rinteet. Haroldin raskaimmin aseistetut joukot olivat eturintamassa, heidän takanaan oli nostoväki. Puoli kymmenen maissa Vilhemin torvensoittajat puhalsivat hyökkäysmerkin. Nuolia sateli englantilaisten niskaan ja normannien raskas jalkaväki ja ratsuväki lähtivät liikkeelle.

Normanneille taistelu oli raskas, sillä heillä oli vastassaan ylämäki. Puolustavat englantilaiset iskivät tapparoillaan hevosia ja surmasivat maahan pudonneet ratsastajat. Paniikki oli vallata koko normanniarmeijan. Tarinan mukaan Vilhelm valoi joukkoihinsa rohkeutta paljastamalla kasvonsa huutaen: 'Katsokaa minua tarkasti. Olen yhä hengissä ja Jumalan armosta minusta tulee vielä voittaja.' Pian tämän jälkeen normannien ratsuritarit saartoivat ja tuhosivat ne englantilaisjoukot,jotka olivat tehneet murron vasempaan sivustaan. Englantilaisten sivustoja komentaneet Haroldin veljet kaatuivat.

Taistelu jatkui koko iltapäivän. Vilhelm houkutteli englantilaisten kuritonta nostoväkeä irti puolustusasemista rinteen alapuolelle lavastamalla joukkojensa pakokauhutilanteita. Silti Haroldin raskaat joukot pysyivät asemissaan ja torjuivat normannien hyökkäykset. Illan hämärtäessä Harold haavoittui ilmeisesti kasvoihin osuneesta nuolesta. Nähdessään kuninkaansa kaatuvan englantilaiset menettivät taisteutahtonsa ja normannien jälleen hyökätessä englantilaisten armeijan pääosa pakeni kentältä. Vilhelm oli voittanut.

Taistelun jälkeen

Kesti joitakin vuosia, ennen kuin koko Englanti oli normannien vallassa. Voitettuaan Hastingissä Vilhelm pystytti tarinan mukaan telttansa paikkaan, missä taistelu oli ollut kiivainta ja söi tukevan aterian välittämättä ympärillä olevista ruumiista. Hän antoi sotilaidensa levätä muutaman päivän. Kun hän taas ryntyi etenemään, hän ei yrittänyt hyökätä suoraan Lontooseen,koska pelkäsi kaupungin puolustuksen vahvuutta. Joten hän valitsi kiertotien Kent-Pohjois-Hampshire-Berkshire-kautta Thamesin yli Wallingfordissa. Englantilaiset murskattiin ja hän ja hänet kruunattiin joulupäivänä 1066 Lontoon Westminster Abbeyssä.

Tämän jälkeen englantilaiset antautuivat usein vastarinnatta, mutta silti heitä vastaan taisteltiin Northumbriassa, Walesin rajoilla ja Kentissä vuoteen 1068 asti, jolloin myös Exeter ja York kukistuivat. Levottomuudet olivat erityisen kiivaita pohjoisessa, missä tanskalaiset lähettivät joukkoja englantilaisten tueksi. Vilhelm ratkaisi ongelman tuhoamalla kaiken Yorkista Durhamiin.. Vuoteen 1072 mennessä Vilhem oli joukkoineen vallannut koko Englannin.

Valloitus muutti Englantia merkittävästi. 1085 Vilhelm sääti Domesday Book-maakirjan koskien uuden kuningaskuntansa maanomistajia ja heidän omaisuuttaan. Sen avulla hän sai tarkan kuvan,miten paljon miltäkin alueelta oli odotettavissa veroja ja sotilaita. Hänen ongelmanaan oli maaherrojen ja maatyöläisten välinen 'kielimuuri'(maaherrat puhuivat ranskaa ja kansa vanhaa anglosaksista kieltä). Niinpä Vilhelm loi englannin kielen, missä oli ranskalaista ja anglosaksista ainesta. Kieli kehittyi vähitellen nykyiseksi englanniksi. Vilhel uudisti keskushallinnon ja solmi läheiset suhteet manner-Eurooppaan (Haroldin ja hänen edeltäjiensä suhteet olivat Skandinaviaan). Hastingsin taistelun muutokset ovat siis yhä merkittävät.

Vilhelm rakennutti kappelin taistelun kukkulalle. Alttari pystytettiin kuulemma siihen, mihin Harold kuoli.

Lähteet

• 'Battlefields of England', kirjoittanut A.H.Burne.
• Valitut Palat:'Ratkaisun hetket' 1995

Katso myös

• Luettelo taisteluista