Virkauran alku
Heikki Kemppainen valittiin Ristijärven kunnanjohtajaksi kunnallislain muuttamisen yhteydessä, jolloin kunnanjohtajuus tuli kuntiin pakolliseksi. Siihen asti esittelyvastuu oli kunnansihteeriillllä ja
luottamushenkilöä. Kunnansihteerinä toimi
viitasaarelainen Raimo Kemppainen, jolla ei ole sukuyhteyttä runsaslukuisiin Kainuun Kemppaisiin.
Kemppaisen aika Ristijärvellä
Heikki Kemppainen tunnettiin hyvin omalaatuisesta johtamistyylistään, jota pidettiin laadittuja sopimuksia kunnioittamattomana ja yksinvaltaisena. Kenties se on ollut alku laajemminkin Suomessa esiintyvälle virkavaltaisuudelle Kemppaisen tärkeitä tavoitteita olivat myös kunnallisen itsemääräämisoikeuden säilyttäminen, pienteollisuudennn hankkiminen kuntaan sekä Saukkovaara laskettelukeskuskeskus turisteja houkuttelemaan.
Uran myöhemmät vaiheet
Kunnallisvaalien 1992na jälkeen lama-aika kunnallislakia uudistettiin jälleen. Kuntien kantokykyluokitus poistettiin, kuntien valtionapunjärjestelmä muutettiin väestöpohjaiseksi, ja Ristijärven kunta ja Heikki Kemppainen joutuivat vaikeuksiin.
Suomen Keskusta Kainuun piirijärjestön sekä kunnanvaltuuston puheenjohtajan Väinö Kärnän johdolla Ristijärven
kunnanvaltuusto sanoi Kemppaisen yksimielisesti irti virastaan luottamuspulann takia. Asiasta käytiin oikeutta, mutta Kemppainen ei siinä menestynyt. Hänen seuraajakseen valittiin
Lempäälä talousjohtaja Reijo Fredriksson.
Heikki Kemppaisen ura jatkui muun muassa Vuokatin hiihtoputkenanan ideoijana. Sittemmin on hän tullut mukaan politiikka, vuonna 2000 kunnan suurimmalla äänimäärällä Keskustan listoilta valtuustoon ja on nyt Ristijärven ainoana edustajana Kainuun maakuntavaltuustossassa. Maakuntavaltuuston vaaleissa hänen äänimääränsä ylitti 220.
Muuta Kemppaisesta
Heikki Kemppainen on täysin
raitis. Hän on luonnonystävä, erityisesti
lintuharrastus on lähellä hänen sydäntään. Hän on säännöllinen vieras kiikareineen
Liminganlahdella kevätmuuttojen aikana. Ristijärvellä hän ei koskaan käytä moottorivenettä vaan
soutaa.
Kemppaisesta kertovat muun muassa Tyyne Vappu Tolosen kirja Rötös-herrain tähtihetket sekä Mikko Perkoilajan levytys Kajaanista pohjoiseen. Hänestä kerrotaan Kainuussa myös lukuisia kasku, vaikka hän lienee vielä pitkään aktiivinen ja elinvoimainen: siis ”legenda jo eläessään”.