Liikennetarjonta
Helsingin korkea asukastiheys, joukkoliikennettä tukeva yhdyskuntasuunnittelu ja vahva joukkoliikenteen käyttökulttuuri mahdollistavat kattavan joukkoliikennepalvelun järjestämisen kaikkiin kaupunginosiin. Helsingin kaupungin liikennelaitos pyrkii suunnittelullaan tarjoamaan edellytyksen autottomaan elämiseen Helsingin kaupungissa.
Helsingin kantakaupungin joukkoliikenne tukeutuu pääosin raitiovaunuihin, joita ajetaan laskentatavasta riippuen 11 linjalla. Helsingin sisäiset bussilinjat sekä muualle pääkaupunkiseudulle Helsingin keskustasta säteittäisesti suuntautuvat seutulinjat palvelevat kantakaupunkia pääosin ainoastaan pääväylien varrella pysäkkivälien ollessa harvoja. Joitakin keskustalinjoja bussiliikenteessäkin toki on. Lisäksi metro palvelee kantakaupunkia seitsemän aseman voimin.
Helsingin esikaupunkien liikenne perustuu pääosin tihein vuorovälein kulkevaan raskaaseen raideliikenteeseen. Itä-Helsingin joukkoliikenneyhteydet perustuvat 4–5 minuutin vuorovälein kulkevaan metroon. Metron suurimmille aluekeskuksiin sijoitetuille asemille on niitä ympäröiviltä asuinalueilta järjestetty tehokas, linja-autoilla toimiva liityntäliikenne. Liityntäliikenne tarjoaa matkustajille tehokkaan ja täsmällisen yhteyden myös omiin aluekeskuksiinsa.
Koillisen sekä läntisen Helsingin joukkoliikenneyhteydet perustuvat VR:n lähiliikenteeseen, jota liikennöidään tihein vuorovälein Keravan, Vantaankosken sekä Leppävaaran kaupunkiradoilla. Kaupunkiradoilla tapahtuvaa keskustaan suuntautuvaa liikennettä tukevat useat Helsingin keskustasta säteittäisesti esikaupunkeihin suuntautuvat bussilinjat, jotka osin avustavat myös vähäisenä liityntäliikenteenä esikaupunkien rautatieasemille.
Säteittäisen liikenteen lisäksi Helsingissä on poikittaislinjoja, jotka palvelevat kaupungin itä-länsisuuntaista liikennettä. Joukkoliikenteen käyttöaste poikittaismatkoilla on heikkoa 14 % luokkaa, ja HKL:n tavoitteena on nostaa käyttöastetta poikittaisliikenteessä tuntuvasti. Tärkein parannus poikittaisliikenteessä lähivuosina on ollut Jokeri-runkolinjan perustaminen Itäkeskuksen ja Westendin aseman välille. Linja on huippusuosittu, keräten kyytiinsä yli 20 000 matkustajaa päivittäin.
Logon historia
Liikennelaitoksen lautakunta hyväksyi kokouksessaan 5. marraskuuta 1974 nuolikuvion liikennelaitoksen liikemerkiksi.
Logo on viimeksi uusittu 1990-luvun loppupuolella, silloin uudistajana ja merkin piirtäjänä oli Ilme Viherjuuri.
Logona on siis aiempina vuosina ollut pelkkä nuolikuvio, josta nykyinen versio on kehitetty, jolloin haluttiin korostaa, että koko kaupunkiliikenne järjestyy Helsingin kaupungin liikennelaitoksessa eli HKL:ssä (metron oranssi, ratikan vihreä, bussin sininen). Nykyinen logo muodostuu siis tunnuksesta ja kirjaimista HKL HST yhdistelmänä.
Logo on aiemmin ollut esimerkiksi pelkkä valkoinen nuoli sinisellä pohjalla, aikana jolloin sininen oli täysin hallitseva Helsingin kaupungin liikennelaitoksen väri. Nuolikuvio on toiminut myös vuosikymmeniä Helsingin sisäisen liikenteen tunnuksena mustan värisenä keltaisella pohjalla (ns. yhteistariffitunnuksena), jota edelleen käytetään bussien keulatunnuksissa matkakortin seutuyhteistyölogokuvion rinnalla sisäistä liikennettä kuvaamassa.
Joskus satunnaisesti esimerkiksi metroasemilla törmää edelleen vanhaan logoon, jossa on valkoinen nuolikuvio oranssilla pohjalla eikä mitään mainintaa HKL:stä.
Virstanpylväitä
Aiheesta muualla
Verkehrsbetrieb der Stadt Helsinki
Helsingfors stads trafikverk
|
Tietoja 
. Kaikki teksti on saatavilla GNU Free Documentation License 