Historia
Stadionin torni
Olympiastadionin historian voidaan katsoa alkaneen
11. joulukuuta 1927, jolloin
Stadion-säätiö perustettiin Helsingin kaupungin ja useiden liikuntajärjestöjen toimesta. Säätiön tarkoituksena oli saada pääkaupunkiin rakennetuksi urheilustadion, joka voisi toimia kesäolympialaisten pääareenana. Olympiastadionin rakentaminen aloitettiin
12. helmikuuta 1934 ja se vihittiin käyttöön
12. kesäkuuta 1938. Olympiastadionia on laajennettu moneen otteeseen. Kapasiteetti oli laajimmillaan itse
olympialaisten aikaan vuonna
1952 kun katsojapaikkoja oli yli 70 000. Olympiastadion peruskorjattiin vuosien
1990 ja
1994 välillä. Maailman kauneimmaksi Olympiastadioniksi mainittu areena syntyi arkkitehtikilpailun tuloksena. Arkkitehdit
Yrjö Lindegren ja
Toivo Jäntti voittivat kilpailun funktionalistisen tyylisuunnan puhdaslinjaisella ehdotuksellaan.
Stadion-säätiö
Säätiön ensimmäinen puheenjohtaja
Erik von Frenckell toimi virassaan peräti 50 vuotta,
1927-
1977. Tasan kautensa puolivälissä hän siis sai nähdä säätiön ensisijaisen tehtävän täyttyneen, kun Helsinki järjesti vuoden 1952 kesäolympialaiset. Stadion-säätiö hoitaa edelleen Olympiastadionia. Sillä on kaksi hallintoelintä, säätiön hallitus ja edustajisto. Hallitus kokoontuu 8-9 kertaa vuodessa, edustajisto kerran vuodessa. Hallituksen puheenjohtajana toimii
Erkki Aurejärvi ja varapuheenjohtajana Esko Paukkonen. Hallituksen nykyiset jäsenet ovat Heidi Ruhala, Kari Piimies, Riitta Hämäläinen-Bister,
Mari Puoskari, Timo Haukilahti, Antti Pihlakoski ja Pekka Hämäläinen.
Ns. mediakatsomo eteläkaarteessa
Mittoja
Stadionin tornin korkeus on 72 metriä. Stadionrakennuksen pituus on 243 metriä ja suurin leveys 159 metriä. Suurin katsojamäärä 70 435 saavutettiin olympialaisten aikaan. Nykyään katsojapaikkoja on 40 000, jotka kaikki ovat istumapaikkoja.
Stadion (stadia) oli yleisessä käytössä ollut pituuden yksikkö antiikissa.
Olympiastadionilla järjestetyt suuret tapahtumat
Vuosien saatossa Olympiastadionilla on järjestetty lukuisia tapahtumia. Kuuluisimmat ovat Helsingin olympialaiset vuodelta 1952. Tuorein suurtapahtuma oli yleisurheilun MM-kilpailut vuonna 2005. Lisäksi Olympiastadionilla on järjestetty lukuisia tapahtumia ja konsertteja; hyväntekeväisyyskonserteista oopperoihin.
1940 Olympialaiset
Helsingissä oli tarkoitus pitää XII (kahdennettoista) olympialaiset (1940), joita varten stadion alun perin rakennettiinkin. Sota kuitenkin esti kisojen pitämisen.
1952 Olympialaiset
XV olympiakisat Helsingissä järjestettiin vuonna 1952. Helsingin oikeus järjestää kisat varmistui vuonna 1947. Kisoihin osallistui 4 925 urheilijaa 69 maasta, mukaan lukien Neuvostoliitto ensimmäistä kertaa koskaan ja Länsi-Saksa ensimmäistä kertaa sitten toisen maailmansodan. Kilpailuja järjestettiin 17 eri urheilulajissa yhteensä 149.
Olympiasoihdun sytyttivät juoksijasankarit Paavo Nurmi ja Hannes Kolehmainen. Kisat avasi virallisesti presidentti Juho Kusti Paasikivi.
Paavo Nurmi sytyttää olympiatulen 1952
1971 yleisurheilun EM-kilpailut
Helsinki järjesti yleisurheilun EM-kilpailut, jotka muistetaan
'Julma-Juhan' suorituksista.
1983 yleisurheilun MM-kilpailut
Kautta aikojen ensimmäiset yleisurheilun MM-kilpailut järjestettiin olympiastadionilla, jolloin Stadionia laajennettiin väliaikaisesti.
1994 yleisurheilun EM-kilpailut
1994 Helsinki järjesti historiansa toiset yleisurheilun EM-kilpailut. Stadion oli juuri kokenut mittavan peruskorjauksen.
2005 yleisurheilun MM-kilpailut
Vuoden 2005 MM-kisoihin, jotka olivat olympiastadionin toiset, tehtiin stadionille toistaiseksi viimeisin kunnostus. Käytännössä kaikki suorituspaikat, mukaan lukien radan pinnoite, uusittiin. Suurin näkyvä uudistus on itäisen 'aurinkokatsomon' eli takasuoran viereisen katsomon kattaminen. Katoksen on suunnitellut Arkkitehtitoimisto K2S Oy. Näin stadionin katettujen paikkojen määrä kasvoi seitsemällä tuhannella. Myös eteläkaarteeseen rakennettiin median käyttöön väliaikainen katos, joka myöhemmin syksyllä purettiin ja myytiin nosturiyrittäjälle katokseksi.
Konsertit
Suomen jalkapallomaajoukkue
Helsingin Olympiastadion on toiminut
Suomen jalkapallomaajoukkueen pääasiallisena kotikenttänä aina valmistumisestaan lähtien.
Stadionin muut käyttäjät
Olympiastadionin siipirakennuksessa toimii Suomen Urheilumuseo. Eteläkaarteessa on useassa kerroksessa toimistotiloja. Takasuoran puolella on erilaisia liikuntatiloja, joita käyttävät säännöllisesti varsinkin
kamppailulajien harrastajat. Luoteiskulmassa toimii
hostelli.
Kuva:Stadionit.jpg|Olympiastadion Finnair Stadiumin takana
Kuva:Paavo Nurmen tie.jpg|9 kultamitalin miehen mukaan nimetty Paavo Nurmen tie vie stadionin tornille.
Kuva:Finnish flag and Helsinki Olympic Stadion.jpg|Suomen lippu ja Stadionin tornin alaosa
Aiheesta muualla
Olympiastadion Helsinki
Stade olympique d'Helsinki
Helsingfors Olympiastadion
Helsingfors Olympiastadion
|
Tietoja 
)
)
)
. Kaikki teksti on saatavilla GNU Free Documentation License 