Hermeneuttinen kehä
Eräs hermeneutiikan keskeisimpiä käsitteitä on hermeneuttinen kehä. Teoksessa Hermeneuttisen pedagogiikan pääsuuntaukset Pauli Siljander kertoo kolmesta eri merkityksestä, joissa hermeneuttisen kehän käsitettä voidaan käyttää. Ensimmäinen liittyy tiedonmuodostusprosessiin ja tulee esiin siten, että tiedonmuodostuksella ei voi olla mitään absoluuttista alkua. Voidaan käyttää käsitettä esiymmärrys, jonka täytyy aina olla kaiken uuden ymmärtämisen taustalla. Esiymmärrys muuttuu ja korjautuu ymmärtämisen ja tulkinnan edetessä. Se ei kuitenkaan muutu täysin, vaan säilyttää kosketuksen aikaisempaan. Hermeneuttista kehää voidaan kutsua myös hermeneuttiseksi spiraaliksi eteenpäin pääsemisen mahdollisuuden vuoksi.[Siljander, Pauli: 'Hermeneuttisen pedaogogiikan pääsuuntaukset', s. 115-116. Oulun yliopiston kasvatustieteellinen tiedekunta, Oulu 1988]
Toinen hermeneuttisen kehän merkitys on ymmärtää se osien ja kokonaisuuden tulkinnan kautta. Esimerkiksi tekstiä tulkittaessa sen osia ei voi ymmärtää ilman kokonaisuutta, mutta osien tulkinta vaikuttaa kokonaisuuden tulkintaan. Kehä etenee osien ja kokonaisuuden välisenä dialektisena suhteena.[Siljander, Pauli: 'Hermeneuttisen pedaogogiikan pääsuuntaukset', s. 116-117.] Tunnetun hermeneutikon Hans-Georg Gadamerin (1900-2002) mukaan ajatus, että kokonaisuus määrittää osia ja osat puolestaan kokonaisuutta, on peräisin jo antiikin Kreikan ajalta.[Gadamer, Hans-Georg: 'Hermeneutiikka - Ymmärtäminen tieteissä ja filosofiassa', s. 29. Vastapaino, Tampere, 2004. Artikkelit alun perin teoksista Gesammelte Werke, osat 2 ja 4, Tubingen 1986 ja 1987]
Hermeneuttisella kehällä on vielä kolmas merkitys, joka liittyy läheisesti kahteen edelliseen. Tämä on tulkintojen ja käsitteenmäärittelyn keskeneräisyys. Tällöin käsitteitä ei voi tarkasti määritellä ennen tutkimusta, vaan tutkimus voi osaltaan johtaa käsitteiden määritelmien muuttamiseen. Tutkimuksen edetessä tutkija pyrkii kyseenalaistamaan omia ennakkokäsityksiään ja korjaamaan niitä. Siljanderin mukaan tällainen ajatus tutkimusprosessista on kasvatustieteen empiiris-analyyttiselle tutkimusperinteelle ongelmallinen.[Siljander, Pauli: 'Hermeneuttisen pedaogogiikan pääsuuntaukset', s. 117-119.] Täsmällistä tutkimuksen kulun ennakkosuunnittelua ja käsitteenmäärittelyä painottava määrällinen tutkimus ja merkityksiä selvittämään pyrkivä laadullinen tutkimus voivat olla myös toisiaan täydentäviä tutkimustapoja.[Hirsjärvi & Remes & Sajavaara: ”Tutki ja kirjoita”, s. 133. 5.p, Tammi, Helsinki 2000.]
Ymmärtäminen
Hermeneutiikan Suomessa tunnetuksi tehnyt filosofi Georg Henrik von Wright sanoo artikkelissaan ”Tieteen filosofian kaksi perinnettä” vuodelta 1970 seuraavaa:
Filosofi Eino Kaila näki Persoonallisuudessa (Kaila, 1961, alkuteos 1934) ymmärtämisen ja selittämisen suhteen toisin.
Viitteet
Lähteet
Katso myös
