Hietaniemen hautausmaa

Historia

Yhdellä monista sisäänkäynneistä Hietaniemen hautuumaalle. Kuvakulma lounaasta meren rannalta

Helsinki siirrettiin Vantaanjoen suulta Vironniemelle 1640-luvulla. Vainajia haudattiin Kampissa olleeseen hautausmaahan ja 1720-luvulta alkaen Ulrika Eleonoran kirkon ympärille syntyneeseen hautausmaahan, joka sijaitsi nykyisen Senaatintorian luoteiskulmalla. Kun Nikolainkirkkoa (nykyistä Helsingin Tuomiokirkko) ryhdyttiin rakentamaan, Ulrika Eleonoran kirkko purettiin ja hautausmaa lakkautettiin vuonna 1827. Kirkon paikalla Senaatintorilla on kivinen muistolaatta. Toria kaivettaessa tulee jatkuvasti vastaan muinaisten hautojen luita.

Purettua kirkkoa korvaamaan rakennettiin Carl Ludvig Engelin 'väliaikaiseksi puukirkoksi' suunnittelema kirkko (nykyinen Helsingin Vanha kirkko), joka vihittiin käyttöön 1827 ja jonne vietiin Ulrika Eleonoran kirkosta kaikki käyttökelpoinen, kuten saarnastuoli, penkit ja urut. Kirkon ympärillä oli edellä mainittu Kampin hautausmaa-alue, jonne oli haudattu mm. 1600-luvun lopun suurten nälkävuosien uhrit sekä vuoden 1710 ruttoepidemiassa kuolleet (n. 1100 vainajaa). Se tunnetaan nykyään Vanhana kirkkopuistona, jota kutsutaan myös Ruttopuistoksi. Sen alue ulottui nykyisen Erottajan tienoilta nykyisen Annankadun ja Fredrikinkadun väliselle alueelle. Helsingissä oli silloin noin 10 000 asukasta. Puisto alkoi hautausmaana käydä ahtaaksi eikä sitä voitu laajentaa, koska asutus alkoi levitä idästä Bulevardin suuntaan ja lännessä oli vastassa sotaväen Kampinmalmin harjoitusalue. Parhaaksi paikaksi uudelle hautausmaalle todettiin asutuksen ulkopuolella Helsingin ortodoksisen hautausmaan vieressä oleva Lapinlahden rantaan ulottuva alue, joka vihittiin käyttöön 1829. Se on nykyinen Hietaniemen hautausmaan Vanhaksi alueeksi kutsuttu osa.

Aluetta laajennettiin 1850-luvulla, jolloin otettiin käyttöön Uusi alue. Se on Mechelininkadun Leppäsuon portista alkavan pääkäytävän molemmilla puolilla ja ulottuu kivimuuriin, joka kulkee pääkäytävään nähden poikittain parisen sataa metriä ennen siunauskappelia. Kivimuurin ja uimarannan väliin avattiin 1929 Hietaniemen alue. Sen suunnittelivat arkkitehti Albert Nyberg ja puutarha-arkkitehti Paul Olsson.

Hietaniemenkadun ja Itämerenkadun välinen Mechelininkadun osuus oli nimeltään Kirkkomaankatu 1909–1928 välisenä aikana. Vuonna 1928 nimeksi vahvistettiin Kalmistokatu. Marian sairaalan käyntiosoite oli tuolloin Lapinlahdenkatu 16. Marian sairaalan nykyinen päivystyspoliklinikka valmistui 1954. Sen suunnitteluvaiheessa katsottiin, että Kalmistokatu on sopimaton sairaalan osoitteeksi, ja nimeksi muutettiin Mechelininkatu vuonna 1953. Marian sairaalan osoitteeksi tuli Mechelininkatu 1.

Hietaniemen hautausmaan alue

Hietaniemen hautausmaan sankarihautojen alue ilmasta

Hietaniemen hautausmaa jakautuu viiteen osaan: Vanha alue, Uusi alue, Hietaniemen alue, Suomen Kaartin hautausmaa ja Uurnalehto. Näistä Vanha alue, Uusi alue ja Hietaniemen alue sijaitsevat Hietaniemenkadun, Mechelininkadun, Lapinlahdentien, Lapinlahti-nimisen merenlahden ja Hietaniemen uimarannan rajaamalla alueella. Suomen Kaartin hautausmaa sijaitsee Lapinlahdentien länsipään ja Porkkalankadun välisellä alueella. Uurnalehto on Hietaniemenkadun varrella vastapäätä uutta siunauskappelia Hietaniemen uimarannan tuntumassa.

Hietaniemen hautausmaa on suosittu turistikohde. Sinne on haudattu kaikki edesmenneet Suomen tasavallan presidentit Pehr Evind Svinhufvudtaia ja Kyösti Kallio lukuun ottamatta. Heidän lisäkseen sinne on haudattu paljon Suomen historian merkkihenkilöitä 1820-luvulta alkaen.

Sankarihaudat

Hietaniemen alueelle varattiin talvisodan alkaessa alue sodassa kaatuneille. Jatkosodan aikana siitä muodostettiin sankarihauta-alue (suunnittelijana arkkitehti Arvo Muroma), johon on haudattu runsaat 3100 helsinkiläistä sankarivainajaa ja n. 120 saksalaista sodassa kaatunutta. Sankarihauta-aluetta reunustaa Kadonneiden muuri (suunnitellut arkkitehti Mauno Siitonen), johon on hakattu n. 800 sodissa kadonneen tai kentälle jääneen helsinkiläisen nimet. Perhe- ja sukuhautoihin on tämän lisäksi haudattu yhteensä n. 280 helsinkiläistä sankarivainajaa.

Sankarihauta-alueella on Sankariaukio, jonka reunalla on C.G.E.Mannerheimin hauta (hautamuistomerkki Wäinö Aaltonen, 1953) ja päädyssä Sankariristi (Wäinö Aaltonen, 1954).

Uurnalehto

Uurnalehto vihittiin käyttöönsä vuonna 1949, ja sitä laajennettiin 1950-luvun lopulla.

Suomen Kaartin hautausmaa

Suomen Kaartin hautausmaa oli perustettu 1830. Se oli alun perin Suomen kolmannen tarkka-ampujapataljoonan Kaartin seurakunnan hautausmaa. Kun seurakunta lakkautettiin vuoden 1914 alussa ja liitettiin Helsingin suomalaiseen ja ruotsalaiseen ev-lut seurakuntaan, Kaartin hautausmaa liitettiin Helsingin evankelis-luterilaisen seurakunnan hallintaan. Samalla päätettiin, että sinne haudataan vain Suomen Valkoisessa Kaartissa palvelleita ja heidän omaisiaan.

Siunauskappelit

Hietaniemen hautausmaalla on kaksi siunauskappelia. Vanha kappeli sijaitsee Vanhalla alueella Mechelininkadun ja Lapinlahdenkadun risteyksen tuntumassa. Se on arkkitehti Theodor Höijerin suunnittelema vuodelta 1873in. Hietaniemen alueella sijaitseva Uusi kappeli on Albert Nyberg suunnittelema vuodelta 1933. Sen yhteydessä on kolumbaario ja kellotorni, jonka kolmiosainen melodia on tuttu kaikille hautausmaalla ja läheisellä uimarannalla käyneille.

Taiteilijanmäki

Taiteilijanmäki, jota jokapäiväisessä puheessa kutsutaan myös Taiteilijakukkulaksi, on Vanhan alueen kortteli 21a, joka sijaitsee pääkäytävän vasemmalla puolella n. 100 metrin päässä Mechelininkadun portista. Taiteilijanmäelle haudataan vain erittäin ansioituneita taiteilijoita, joita ovat mm. kirjailijat, säveltäjät ja muusikot, taidemaalarit, näyttelijätt, kuvanveistäjä ja viihdetaiteilijat. Myös heidän puolisoillaan on oikeus hautapaikkaan Taiteilijanmäellä. Hautapaikasta päättää seurakuntien yhteinen kirkkoneuvosto. Hautapaikkoja Taiteilijanmäellä on enää rajoitetusti.

Käynti hautausmaalle

Hietaniemen hautausmaata ympäröi kivimuuri, joka alkaa Lapinlahden sairaalaa rajaavalta alueelta ja jatkuu pitkin Lapinlahdentietä, Mechelininkatua, Hietaniemenkatua ja Hiekkarannantietä päättyen Ourit-saariryhmän tuntumaan. Kivimuurissa on useita sisäänkäyntejä. Lapinlahdentiellä on portti, josta alkaa jalankulkuväylä Lapinlahden rantaa myötäillen sankarihauta-alueelle. Mechelininkadulla Lapinlahdenkadun risteyksen kohdalla oleva portti johtaa Vanhalle alueelle ja Vanhalle siunauskappelille. Leppäsuon kohdalla Mechelininkadulla oleva portti avautuu pääkäytävälle, joka johtaa Uuden alueen läpi Hietaniemen alueelle ja uudelle siunauskappelille. Uuden siunauskappelin vieressä oleva pääportti on kolmesta holvikaariportista muodostuva rakennus, joka liittyy siunauskappeliin ja johtaa kappelin edessä olevalle aukiolle ja siitä edelleen Hietaniemen alueelle ja sankarihaudoille. Sisäänkäynnin vieressä on hautausmaan toimisto ja sen takana huoltorakennus. Hietaniemenkadun puolivälissä, Arkadiankadun ja Hietakannaksentien risteyksen kohdalla on portti, joka rakennettiin 1990-luvulla. Tässä on jyrkät portaat alas hautausmaalle, joten portti ei sovi liikuntaesteisille. Hautausmaalle on portteja myös merenrantaa pitkin Lapinlahdentien päästä Hietarantaan johtavalta kevyen liikenteen raitilta. Uuden siunauskappelin takana on huoltoliikenteelle tarkoitettu portti. Sen kautta mm. kuljetetaan vainajat siunattavaksi. Myös taksiliikenne ja liikuntaesteisten autoliikenne tapahtuu parhaiten tästä portista.

Hietaniemen hautausmaalle pääsee myös julkisilla liikennevälineillä. Bussi 55:n päätepysäkki on Marian sairaalan edessä Lapinlahdenkadulla. Bussi 55A liikennöi Hietaniemenkadun päähän, jossa on päätepysäkki uimarannan, uuden siunauskappelin ja pääportin tuntumassa. Raitiovaunu 8:lla on Mechelininkadulla Marian sairaalan edessä pysäkki, joka on vanhalle alueelle ja vanhalle siunauskappelille johtavan portin kohdalla.

Hietaniemeen haudattuja kuuluisia henkilöitä

Mannerheimin hauta Hietaniemessä

Presidentit

(Haudattu Hietaniemen alueelle, lukuun ottamatta K.J.Ståhlbergia, joka on haudattu Uudelle alueelle)

Tasavallan presidenteistä vain P. E. Svinhufvud ja Kyösti Kallio eivät lepää Hietaniemessä; heidät on haudattu kotipaikkakunnilleen Luumäelle ja Nivalaan.

Taiteilijanmäelle haudattuja

Alvar Aalto, akateemikko, arkkitehti
Aino Marsio-Aalto, arkkitehti, Alvar Aallon 1. puoliso
Elissa Aalto, arkkitehti, Alvar Aallon 2. puoliso
Erik Bergman, akateemikko, säveltäjä
Solveig von Schoultz, kirjailija, Erik Bergmanin puoliso
Walentin Chorell, kirjailija
Ella Eronen, näyttelijä, lausuntataiteilija
Mauri Favén, taidemaalari
Akseli Gallen-Kallela, taidemaalari
George de Godzinsky, viihdesäveltäjä, kapellimestari
Maggie Gripenberg, tanssitaiteilija
Walton Grönroos, oopperalaulaja, oopperanjohtaja
Heimo Haitto, viulutaiteilija
Tauno Hannikainen, kapellimestari
Juhani Harri, kuvataiteilija
Eila Hiltunen, kuvanveistäjä
Otso Pietinen, valokuvaaja, Eila Hiltusen puoliso
Yrjö Jyrinkoski, lausuntataiteilija
Aimo Kanerva, akateemikko, taidemaalari
Paavo Liski, näyttelijä, teatterinjohtaja
Reko Lundán, näytelmäkirjailija, teatteriohjaaja
Tarmo Manni, näyttelijä
Usko Meriläinen, säveltäjä
Timo Mikkilä, pianotaiteilija
Onni Okkonen, akateemikko, taidehistorioitsija, taidekriitikko
Selim Palmgren, säveltäjä
Pertti 'Spede' Pasanen;, viihdetaiteilija, elokuvaohjaaja, keksijä
Marjatta Pokela, säveltäjä, laulaja
Martti Pokela, professori, kanteletaiteilija, kansanmusiikin vaikuttaja
Essi Renvall, kuvanveistäjä
Paavo Rintala, kirjailija
Olli-Matti Ronimus, runoilija
Sylva Rossi, näyttelijä
Timo Sarpaneva, muotoilija
J.S. Sirén, arkkitehti
Aimo Tukiainen, kuvanveistäjä
Bruno Tuukkanen, taidemaalari
Veikko Tyrväinen, oopperalaulaja
Leif Wager, näyttelijä
Eva Hemming, tanssitaiteilija, Leif Wagerin puoliso
Mika Waltari, akateemikko, kirjailija
Elina Vaara (oik: Kerttu Elin Wehmas), runoilija
Jorma Weneskoski, jazzmuusikko
Edward Vesala, jazzmuusikko, säveltäjä
Usko Viitanen, oopperalaulaja
Heikki W. Virolainen, kuvanveistäjä
Jack Witikka, näyttelijä, ohjaaja
Eeva-Kaarina Volanen, akateemikko, näyttelijä
Sakari Puurunen, professori h.c, ohjaaja, teatterinjohtaja, Eeva-Kaarina Volasen puoliso
Tapio Wirkkala, akateemikko, muotoilija
Rut Bryk, muotoilija, Tapio Wirkkalan puoliso

Muita tunnettuja henkilöitä

Tove Janssonin hauta Hietaniemessä

Lyhenteet: VA = Vanha alue, UA = Uusi alue, HA = Hietaniemen alue, UL = Uurnalehto, KH = Kaartin hautausmaa

Heikki Aaltoila, säveltäjä (UA)
Siiri Angerkoski, näyttelijä
Aleksei Apostol, sotilaskapellimestari (KH)
Kim Borg, oopperalaulaja (HA)
Anni Collan, kouluneuvos, naisvoimistelun ja partiotyttöliikkeen vaikuttaja (UA)
Albert Edelfelt, taidemaalari
Adolf Ehrnrooth, Mannerheim-ristin ritari, jalkaväenkenraali (HA)
Karl-August Fagerholm, valtioneuvos, pääministeri, eduskunnan puhemies, Alkon pääjohtaja (UA)
Karl Fazer, tehtailija
Nils-Eric Fougstedt, kapellimestari (UL)
Holger Fransman, professori, käyrätorvitaiteilija, solistiseitsikko Otavan perustajajäsen (KH)
Eelis Gulin, piispa (UA)
Saulo Haarla, näyttelijä (HA)
Antti Hackzell, maaherra, pääministeri (HA)
Ilpo Hakasalo, radion musiikkitoimittaja (UL)
Veikko Hursti, sosiaalineuvos, hyväntekijä (UA)
Christer 'Cisse' Häkkinen;, Hurriganes-yhtyeen basisti
Theodor Höijer, arkkitehti, mm. Vanhan siunauskappelin suunnittelija (VA)
Tove Jansson, kirjailija ja kuvittaja
Martti Jukola, radiotoimittaja (UL)
Eero Järnefelt, professori, taidemaalari
Ahti Karjalainen, poliitikko, Suomen pankin pääjohtaja
Sylvi Kekkonen, presidentti Urho Kekkosen puoliso, kirjailija (UA)
Uuno Klami, akateemikko, säveltäjä (VA)
Toivo Kuula, säveltäjä
Hertta Kuusinen, kansanedustaja, poliitikko (UL)
Toivo Kärki, säveltäjä (UA)
Eino Leino, runoilija (VA)
Keijo Liinamaa, pääministeri, valtakunnansovittelija (HA)
Edwin Linkomies, yliopiston rehtori ja kansleri, pääministeri
Leevi Madetoja, säveltäjä
Georg Malmsten, säveltäjä ja kapellimestari (HA)
Eugen Malmsten. säveltäjä ja viihdelaulaja (HA)
Ragni Malmsten-Karjalainen, viihdelaulaja (HA)
Sophie Mannerheim, sairaanhoitaja, C.G.E.Mannerheimin sisar
Erkki Melartin, säveltäjä (HA)
Nils Mustelin, professori (UL)
Anna Mutanen-Liedes, oopperalaulaja (HA)
Algot Niska, salakuljettaja (UA)
Assi Nortia, näyttelijä (UL)
Fredrik Pacius, Maamme-laulun säveltäjä (VA)
Martti Parantainen, sotilaskapellimestari (KH)
Armas J. Pulla, kirjailija (VA)
Simo Puupponen (nimim Aapeli), kirjailija ja lehtimies
Juha Rihtniemi, puoluejohtaja, poliitikko (HA)
Joel Rinne, näyttelijä (UA)
Eino Ripatti, Mannerheim-ristin ritari No 146
Artturi Rope, sotilaskapellimestari (KH)
Eetu Salin, toimittaja, kansanedustaja, työväenliikkeen vaikuttaja (UA)
Ville-Veikko Salminen, näyttelijä (UA)
Ilmari Salomies, arkkipiispa ((HA)
Antti Satuli, EU-suurlähettiläs (HA)
Hugo Simberg, taidemaalari
Jukka Sipilä, näyttelijä, ohjaaja (UL)
Harri Sirola, kirjailija (UL)
Helene Schjerfbeck, taidemaalari
J.V. Snellman, valtiomies (VA)
Urho Somersalmi, näyttelijä (HA)
Aili Somersalmi, näyttelijä (HA)
Kalevi Sorsa, pääministeri, puoluejohtaja (HA)
Arto Sotavalta, iskelmälaulaja (UA)
Väinö Tanner, pääministeri, puoluejohtaja (HA)
Niilo Tarvajärvi, radio- ja tv-toimittaja (VA)
Penna Tervo, ministeri (UL)
Einari Teräsvirta. arkkitehti, telinevoimistelija, olympiavoittaja (UA)
Clas Thunberg, pikaluistelija, olympiavoittaja (VA)
Esko Toivonen, 'Eemeli', viihdetaiteilija (UA)
Sakari Topelius, kirjailija, 'satusetä' (VA)
Sakari Tuomioja, poliitikko, diplomaatti (HA)
Algot Untola (Maiju Lassila), kirjailija
Juha Vainio, laulaja ja lauluntekijä (UL)
Rudolf Walden, jalkaväenkenraali
Petri Walli, Kingston Wall-yhtyeen laulaja-kitaristi ja lauluntekijä
Arvo Ylppö, arkkiatri, lastentautiopin professori (HA)
Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen, senaattori, suomalaisuusmies (VA)