Hitlerin päiväkirjat

Hitlerin päiväkirjoilla tarkoitetaan useimmiten 1980-luvulla esille nousseita väärennöksiä. Saksalainen lehti Stern maksoi päiväkirjoista 10 miljoonaa Saksan markkaa ja julkaisi niistä otteita huhtikuussa 1983.

Lehtimies Gerd Heidemann väitti saaneensa päiväkirjat DDRissaissa:stä, josta ne salakuljetti 'tohtori Fischer'. Väitettiin, että päiväkirjat olivat osa asiakirjalähetystä, joka oli löydetty Börnersdorf Dresdenin lähellä pudonneesta lentokoneesta huhtikuussa 1945. Heidemann antoi päiväkirjat joukolle toisen maailmansodan asiantuntijoita, muiden muassa historioitsija Hugh Trevor-Roperille, Eberhard Jäckelilleille ja Gerhard Weinberg. Lehdistötilaisuudessa 25. huhtikuuta 1983in nämä asiantuntijat väittivät kirjoja aidoiksi, vaikka niitä ei ollut tarkemmin tutkittu. Asian teki vielä ongelmalliseksi se, että Trevor-Roper oli Times johtaja, ja The Sunday Times oli jo maksanut oikeudesta julkaista päiväkirjat Britanniassa.

Alle kahdessa viikossa kuitenkin havaittiin että päiväkirjat olivat 'groteskin pinnallisia väärennöksiä', jotka oli tehty nykyaikaiselle paperille nykyaikaisella musteella, ja joiden sisällössä oli useita historiallisia virheitä. Sisältö oli kopioitu kirjasta, jossa oli Hitlerin puheita, ja tekstiin oli lisätty 'henkilökohtaisia' kommentteja.

Sternin toimittajat Peter Koch ja Felix Schmidtn erosivat toimituksesta. Britannialaiset lehdet, varsinkin The Sunday Timesin kilpailijat, irvailivat tapaukselle. Hugh Trevor-Roperin maine kärsi tapauksen johdosta. Paljastui, että päiväkirjat olivat Konrad Kujau käsialaa; Kujau oli pahamaineinen Stuttgartilainen Hitlerin töiden väärentäjä. Vuonna 1985 Kujau ja Heidemann tuomittiin 42 kuukaudeksi vankilaan.