Holoseeni

Holoseeni on geologinen aikakausi, joka alkoi viime jääkauden päättyessä 11 550 vuotta sitten ja jatkuu edelleen. Kausi on kenotsooisen maailmankauden neogeenikauden neljäs epookki. Kauden nimi tarkoittaa 'koko nykyinen aika'. Tätä jääkauden jälkeistä lämpökautta kutsutaan myös nimellä Flanderi-interglasiaali. Kaudelle on ominaista nykyihmisen kulttuurin nopea kehitys metsästäjä-keräilyvaiheesta maatalouteen ja lopulta kaupunkeihin noin 5000 vuotta sitten. Holoseenikaudella syntyivät useimmat ihmisen tekemistä keksinnöistä.

Kauden alkupuoliskolla ilmasto oli Suomessa kylmä tai viileä, mutta lämpeni 9 000–8 000 vuotta sitten nykyistä lämpimämmäksi. Silloin vallitsi 'holoseenin lämpötilaoptimi'. Itämeri muuttui lopullisesti mereksi Tanskan salmien avauduttua noin 8 200 vuotta sitten.

Holoseenikaudella on alkanut ihmisen aiheuttama luonnon elänlajien suuri joukkotuho, joka johtuu teollisuuden aiheuttamasta saastumisesta ja ihmisen muusta ympäristöä muuttavasta toiminnasta. Holoseenin ilmasto on vaihdellut jaksollisesti ja trendi ollut viilenevä, kunnes nyttemmin lämpötilat ovat olleen kasvihuone-ilmiön takia nousussa. Uusi jääkausi alkaa ennustusten mukaan 3000 tai 19000 vuoden päästä, jos kasvihuone-ilmiö ei tätä estä.

Holoseenin ilmastosta ja yleisestä kehityksestä

Ilmasto on vaihdellut holoseenikaudella noin 1 500 vuoden jaksoissa viileästä lämpimään, yleinen kehitys on ollut pitkään hitaasti viilenevä ennen nykyistä lämmintä aikaa.

Holoseeni jaetaan vanhaan, keskimmäiseen ja uusimpaan kauteen. Vanha kausi oli yli 11 600–8 000 vuotta ennen nykyaikaa (ennen atlanttista kautta), keskimmäinen oli atlanttinen lämpökausi ja nyt on menossa uusi holoseenin kausi. Jääkauden jälkeen holoseenin aikana ilmasto ensin lämpeni, sitten saavutti huippunsa ja alkoi vähitellen viiletä.

Holoseenin alku

Aivan jääkauden loputtua oli kylmää, mutta lämmintä tuli parin tuhannen vuoden sisään. Holoseenin alussa Suomessa oli vielä suuri mannerjäätikkö ja laajat alueet veden alla sekä jään vetäydyttyä varpuja, vaivaiskoivuja yms. käsittävä tundrakasvillisuus. Havumetsä- ja lauhkean vyöhykkeen kasvillisuus vaelsi etelästä pohjoiseen, ensin koivu ja sitten mänty saapuivat Suomeen. Aivan jääkauden loppuessa ja holoseenin alkaessa suurriista kuoli. Suurriistaan kuuluvat mm. mammutit. Tämä on saattanut liittyä jääkauden aikaiseen ilmastonmuutokseen ja ihmisen toimintaan tai molempiin. Vanhalla holoseenilla oli Suomessa metsästäjä-keräilijoitä. Merenpinta nousi 35 metriä holoseenin alussa.

Jääkauden lopun kylmän dryaskauden päätyttyä lämpötila heilahteli ns. preboreaalisessa oskillaatiossa. 11550 vuotta sitten ilmasto lämpeni jääkausilämpötilasta pre-boreaalisessa lämpenemisessä, jota kutsutaan englannin kielisessä kirjallisuudessa nimellä PBW. 11100 kalenterivuotta sitten oli Norjan Jostedalsbreen-jäätiköllä kylmä Jondal-tapahtuma 1, jota vastaa laajemmin PBC, pre-boreaalinen jäähtyminen tai Misox. sitten jäätikkö eteni taas Jondal-tapahtuma 2:ssa 10550-10450 vuotta sitten, ja taas kylmä Erdalen-tapahtuma 10000 vuotta sitten. pre-Boreaalinen lämpeneminen 2 lienee ollut joskus alle 11000 vuotta sitten?

Jääkauden mannerjäätikkö suli loppuun noin 9 500 vuotta sitten, mutta jääkauden loppu määritellään monesti vuodeksi jolloin Skandien mannerjäätikkö katkesi keskeltä kahtia pohjoiseen ja eteläiseen osaan ehkä noin 9 800 vuotta sitten.

Noin 9500 vuotta sitten oli 'boreaalinen kylmä kausi' eli Piora I ja II.

Atlanttinen kausi ja holoseenin lämpöhuippu

Lämmin, kostea atlanttinen kausi oli 9000-5000 vuotta sitten. Silloin Suomen ilmasto oli nykyistä mereisempi. Holoseenin lämpöhuippu saavutettiin noin 6900-6400 vuotta sitten. Silloin oli keskimäärin 0,5–2 °C nykyistä lämpimämpää koko maapallon alueella. Pohjois-Siperian kesät lämpenivät kuitenkin 2-6 °C.

Tätä holoseenin lämpimintä kautta sanotaan myös mm. holoseenin ilmasto-optimiksi, hypsitermaaliksi, altitermaaliksi, holoseenin optimiksi ja holoseenin megatermaaliksi.

Joitain huomautuksia holoseenin kulttuuri- ja lämpötilakehityksestä

Lähi-idässä oli alussa esikeraamisia neoliittisia yhteisöjä, jotka tunsivat maanviljelyn. Saviastioiden valmistus noin 9000 vuotta sitten (7000 eaa.) avasi tien myöhemmälle metallien käsittelytaidon omaksumiselle.

" class="external" rel="nofollow" target="_blank">http://hls-dhs-dss.ch/textes/d/D7770-3-4.php-->

Kylmiä jaksoja oli holoseenilla 9000,7500,6200,5040,3900+3000, 2200, 1100 ja 600 eaa. Lämpimiä olivat ajat 9500,8000, 7 000-5 000,3500,2000,1000 eaa.

Noin 2000-0 eaa. oli melko viileätä. Kylmää oli 3500-2000 eaa. subboreaalikauden alussa, esim. Afrikka aavikoitui. Noin 3500-3000 eaa. oli viileä ja kostea Pioran oskillaatio, jota jotkut tutkijat pitävät aikaisempaa viileämmän subboreaalikauden alkuna. Puuraja putosi alpeilla 100 metriä. Ilmasto kylmeni myös muualla maailmassa. Välimeren seutu ja Lähi-Itä kuivui. Pioran kylmä piikki saattoi liittyä noin 3250 eaa. tapahtuneeseen tulivuorenpurkaukseen tai Auringon vaihteluihin.

Noin 1800-1250 vuotta sitten oli viileätä.

Noin 1500-1000 eaa. oli leutoa.

Noin 1–300/100 ajanlaskumme alun jälkeen oli roomalainen lämmin kausi ja noin 400–1000 tai 100/300–600 kylmä kausi (Göschenerin kylmä periodi II)

Keskiajalla oli lämmin kausi 600/1000–1200/1350. Tätä sanotaan keskiajan lämpökaudeksi. Tällöin Grönlannissa saattoi viljellä viljaa (kuten nykyisinkin viljellään pienessä mittakaavassa) ja Kanadan arktisilla saarilla oli 4 °C nykyistä lämpimämpää ja keskileveysasteilla 2,5 °C nykyistä lämpimämpää.

1350–1900 vallitsi kylmä kausi, pieni jääkausi. Tämän kauden aikana lämpötila vaihteli mm. auringossa tapahtuvien pienten muutosten ja tulivuorenpurkausten takia.

Viime aikoina ilmasto on lämmennyt huomattavasti. Yleisen kehityssuunnan lisäksi on nähtävissä pienempiä viilenemisiä ja lämpenemisiä sekä kuivumisia ja kostumisia. Osa näistä lienee alueittaisia. Joinakin holoseenin kausina ilmasto näyttää vaihtelevan normaalia herkemmin vuosi vuodelta.

Nykyään elämme subatlanttista kautta joka on ollut parituhatta vuotta viileähkö ja kosteahko. Tämä kausi alkoi noin 200 eaa

Uskotaan jäätiköiden alkavan laajeta jo 3 000 vuoden kuluttua, jos kasvihuoneilmiö ei jarruta tai estä tätä.

Holoseenista käytetään paleoklimatologiassa nimeä MIS 1. Holoseenia edelsi nykyinen jääkausiaika, pleistoseeni.

Aikakaavio

 id:eisen         value:rgb(0.8,0.9,0.8)
 id:bronze        value:rgb(1,0.7,0.2)
 id:neolith       value:rgb(0.6,0.9,0.6)
 id:jmesol        value:rgb(0.5,0.8,0.5)
 id:aemesol       value:rgb(0.4,0.7,0.4)
 id:subatlant     value:rgb(0.7,0.7,0.2)
 id:subbor        value:rgb(0.7,0.8,0.8)
 id:atlant        value:rgb(0.9,0.9,0.2)
 id:boreal        value:rgb(0.7,0.886,0.819)
 id:praebor       value:rgb(0.5,0.7,0.8)
 id:epoche        value:rgb(1,1,0.1)
 id:black         value:black
 id:white         value:white

 pos:(10,10)  textcolor:black fontsize:8 text:Vuotta

 align:center textcolor:black fontsize:8 #>mark:(line,black) width:25<# shift:(0,-5)


 bar:Subepoche #Dapeng Zhou (2005): Jungquartäre Talgeschichte des mittleren Niederrheins
 from: -9610   till: -7270  color:epoche  mark:(line,black)     text:Vanhaholoseeni
 from: -7270   till: -3710  color:epoche                        text:Keskiholoseeni *
 from: -3710   till: -2200  color:atlant                        text:  
 at:   -2200                              mark:(line,black)
 from: -2200   till:  -450  color:atlant                        text:  
 from:  -450   till:  1950  color:epoche                        text:Nuoriholoseeni *


 bar:Klimastufe #Geozentrum Hannover Stand: 05.2004
 from:  -450  till:  1950  color:subatlant mark:(line,black)    text:Subatlanttinen
 from: -3710  till:  -450  color:subbor    mark:(line,black)    text:Subboreaali
 from: -7270  till: -3710  color:atlant    mark:(line,black)    text:Atlanttinen
 from: -8690  till: -7270  color:boreal    mark:(line,black)    text:Boreaali
 from: -9610  till: -8690  color:praebor   mark:(line,black)    text:Preboreaali

 bar:Itämeri #Meyers Großes Taschenlexikon in 24 Bänden 1990
 from:   600  till:  1950  color:white    text:Myameri
 from: -2200  till:   600  color:eisen    text:Limneameri
 from: -4800  till: -2200  color:atlant   text:Litorinameri
 from: -7500  till: -4800  color:boreal   text:Ancylusjärvi *
 from: -9610  till: -7500  color:praebor  text:Yoldiameri *


 bar:Kulttuuri* #
 from:     0  till:  1950  color:white        text: Historiallinen aika
 from:  -800  till:     0  color:eisen         text:Rautakausi
 from: -2200  till:  -800  color:bronze       text:Bronssikausi
 from: -3500  till: -2200  color:neolith      text:Neoliittinen
 from: -4500  till: -3500  color:jmesol
 from: -9000  till: -4500  color:aemesol        text:Mesoliittinen

Holoseenin jako Pohjoismaissa

Nimi	Jaksonumero	Ikä kalenterivuosia
Preboreaalinen	I	11550-10200	Jääkausi päättyy virallisesti, jäätä vielä Suomessa. Kuivaa ja viileää, koivumetsiä. Askolan kivikautinen kulttuuri.
Boreaalinen	I	10200-8900	Kuivaa, lämmintä. Vanha mesoliittinen, Antrea, vanhin varmasti tunnettu kivikautinen ihmisen asutus Suomessa, koira ja verkko tunnetaan. Suomusjärven kulttuuri. Hampurin, Federmesserin ja Natufin kulttuurit.
Vanha-atlanttinen	II	8900-7800	Keskimesoliittinen, kostea, lämmin, mereinen
Keskiatlanttinen	III	7800-6900	Uusmesoliittinen
Uusatlanttinen	IV	6900 - 5900	Kivikautinen kampakeraaminen I-II, Jäkärlä
Vanha subboreaali	V	5750 - 4500	Ilmasto mantereinen, kuiva, viileä. Kuusi yleistyi. kampakeraaminen III, Pyheensilta, Jettböle
Keskisubboreaali	VI	4500 - 3600/2760	Kauden lopulla pähkinäpensas, java, lehmus ja tammi ym lauhkean vyöhykkeen lait vetäytyvät Suomesta. Mänty alkaa yleistyä. Vasarakirveskulttuuri.
Uusboreaali (Subatlanttinen)	VII?	3600/2760 -0	Kuusi yleistyy, samoin mänty ja lopulta koivukin. Leppä on harvinaistunut tällä kaudella. Kiukaisten kivikautinen kulttuuri, pronssikausi, rautakausi, keskiaika, uusi aika, teollistuminen, tietokoneet, maailmansodat, ydinaseet, ilmaston lämpeneminen nyt.

Holoseenin jako maailmalla

Kausi	Aika BP	Lämpötila	Muuta
Preboreaalinen	11500-10200	-0—2,5 °C	Viileä, Suomessa tundraa, Yoldiameri ja Ancylusjärvi
Boreaalinen	10500/10200-9500/8900	-2,5-0 °C	Viileä, lämpenevää kohti nykyistä ja kosteampaa kuin nyt. Laajoja osia Suomesta peittävä Ancylusjärvi, jonka vesi nousee ensin huomattavan korkealle, sitten alkoi laskea. Mannerjäätikkö suli Ruotsin sisämaassa loppuun.
Kylmä piikki	8200		Kylmä piikki korkeilla leveyksillä, lämmin Antarktiksella. Sisä-Suomen reunamuodostumat?
Atlanttinen lämpökausi	9500/8800-6000/5800	+1,5 °C	Nykyistä lämpimämpi jakso , Mastogloiameri, Litorinameri.
Lämpöhuippu	6900-6400	1-2 °C	Nykyistä lämpimämpää
Lämpimän kauden viileä väli	8200-7700	?	Kylmä intervalli , kuiva?
Subboreaalinen	5800-3200/2600	-2--+1,5 °C	Viileähkö , viilenevä, kuusi leviää Itä-Suomeen. Itämeri.
Subatlanttinen	3200/2600 -	-1,5--+1 °C	Ensin viilenevä, kostea ja sateinen. Itämeri. Nykyisin lämpenevää.
Melko kylmää	2800-2600	?	Melko kylmää lyhyen ajan
Kylmää	2400-1700	-1 -- -2 °C	Vuoristojäätikköjen kasvua
Pieni jääkausi	450-100	-1 - -2 °C
Nykyaika	100-	?	Lämpimämpää, jäätiköt vetäytyvät (nykyinen ilmastonmuutos)

Holoseenin lämpötilavaihteluista

Holoseenin aikana näkyy noin 2600 vuoden jakso. Holoseenilla on ollut kausia, jolloin lämpötila on vaihdellut vuosi vuodelta normaalia epävakaammin.

Ajat kalenterivuotta sitten.

Kylmiä kausia

• 11250 kylmä värähdys
• 10900 kylmä värähdys
• 10600 heikko kylmä värähdys

• 8200-8000 kylmä piikki
• 7200-7000 kylmää
• 6500-6000 melko kylmää
• 5250 kylmää
• 5000-4500 eli 4700 kylmää
• 4000 melko kylmää
• 3000-2200
• 1750
• 1200 kylmää

• 11550 kalenterivuotta sitten
• 11250
• 11000
• 10750
• 11000-10000 tai 11500-9000 lämpeni huomattavasti
• 10250-8250 hyvin lämmintä
  • 9500 huippu
  • 9250 huippu 2
  • 8750 erityisen lämmintä
• 7750 holoseenin lämpöhuippu?
• 7000
• 6000
• 5700
• 4200
• 3250
• 2000
• 1700-1300

Holoseenin ilmaston jaksollisuuksia

• 250-300 v
• 500-600 v
• 1000-1300
• n. 6000

Katso myös

• Geologinen ajanlasku
• Pleistoseeni
• Holoseenin ajanlasku
• Jääkausi
• Jääkausi Suomessa
• Preboreaali
• Boreaali
• Mesoliittinen kausi
• Keskiajan lämpökausi
• Pieni jääkausi
• Kivikausi
• Itämeri
• Ilmastonmuutos

Aiheesta muualla

• Mauri Rastas - Suomen synnyn sarjakartat