HTPC:n käyttötarkoitukset
Elokuva- ja äänitallenteet
Yleisiä toistettavia medioita ovat erilaiset audiomuodot (
MP3,
Ogg,
AC-3) ja videoformaatit (
DivX/
XviD,
ogm,
matroska). Usein HTPC:tä käytetään
erikoiskoodekkien avulla pakattujen elokuvatiedostojen toistamiseen, joihin normaalit viihdelaitteet, kuten
DVD-soitin, eivät pysty. 2000-luvun alkupuolella tosin valmistajat alkoivat kehittää myös DVD-soittimia jotka pystyvät toistamaan yleisimmät DivX-muotoon pakatut elokuvat. Nämä laitteet eivät kuitenkaan välttämättä tue muita lukuisia muotoja jotka HTPC mahdollistaa.
Digitaalitelevisio
Erilaisten koneelle muualta siirrettyjen tallennusmuotojen toiston lisäksi digitaalitelevision alkuaikoina ohjelmatarjonnan kasvaessa ja laadun parantuessa erityisesti
Linux-harrastajat ovat rakentaneet HTPC-koneita, joissa on yksi tai useampia digi-tv -sovittimia. HTPC on siis toiminut useimmiten tallennusmahdollisuudella varustettuna niin sanotun
digiboksin korvikkeena, koska tehdasvalmisteisia laitteita ei ollut saatavilla.
Windows-harrastajien keskuudessa tämä ei ole saavuttanut yhtä suurta suosiota koska monien laitevalmistajien Windows-käyttöjärjestelmälle tarkoitetut ajurit (tai edes Microsoftin omat ohjelmat) eivät ole tyydyttävästi tukeneet Suomessa käytettyä DVB-tekstitystä.
Tallentavien digitaalisovittimien yleistyttyä erityisesti vuosina 2005–2006 tarve omien digitaalitelevisio-yhteensopivien HTPC-laitteistojen rakentamiselle on kuitenkin jonkin verran vähentynyt, koska useimmissa tapauksissa rakennuskustannukset ylittävät selvästi kaupasta ostettavan tallentavan digitaalisovittimen hinnan.
Laitteisto
HTPC-ilmiö kasvoi luultavasti eniten kun VIA Technologies julkaisi mini-itx-emolevynsä joka on vain 17x17cm kokoinen. Harrastajat kiinnostuivat kehittämään näistä minitietokoneista mitä erilaisempia käyttötarkoituksia omaavia laitteita, kuten esimerkiksi reitittimiä tai taulu-PC:itä – HTPC on yksi niistä tuotoksista. HTPC liitetään usein myös äänentoistojärjestelmään eli tuttavallisemmin stereoihin. Tämän ansiosta saatetaan saada huomattavasti laadukkaampi ja muokattavampi ääni kuin esimerkiksi normaaleista DVD-soittimista. Äänentoisto, ja muut ominaisuudet vaihtelevat riippuen tietokoneen osista. HTPC:lle ei ole vakiintunut mitään selkeää kokoonpanoa, vaan ne vaihtelevat hyvinkin paljon.
HTPC:n oletetaan yleensä olevan pieni, ja sopivan samaan kasaan muiden kodin viihdelaitteiden kuten stereoiden, digiboxin, vhs/dvd-soitinten ja satelliitti-vastaanottimien joukkoon. Tämä ei kuitenkaan aina pidä paikkaansa. Nykyään suosiota ovat kasvattaneet myös erilaisten valmistajien isot kotelot (atx-standardi), joihin laitetaan täysin normaalia tietokonelaitteistoa, joka takaa halvan hinnan, hyvät laajennettavuudet sekä erinomaiset muokkausmahdollisuudet. ATX-standardin mukaisia olohuoneeseen ulkonäöllisesti sopivia koteloitakin on 2000-luvun aikana tullut markkinoille useilta eri valmistajilta.
Myös niin sanotut modatut konsolit (Microsoftin Xbox etunenässä) ovat osoittautuneet suosituiksi HTPC-korvikkeiksi halvan hintansa ja yhtenäisen konekannan sekä vapaiden ohjelmistojen (Xbox Media Center) ansiosta. Xbox 360 osaa toistaa Windows-koneelta virtautettua mediaa ja Sonyn PlayStation 3 on täysin avoin esim. Linuxin asennukselle.
HTPC:n ominaisuudet
Hyviä ominaisuuksia
- Periaatteessa kaikkien mediaformaattien tukeminen
- Muokattavuus
- Halpa hinta suhteessa hyötyyn (hinta kuitenkin riippuu täysin halutuista toiminnoista)
- Median säilöminen
- Tietokoneen hyvät ominaisuudet
Huonoja ominaisuuksia
- Laiteongelmat
- Standardin puuttuminen
- Vaativat asiantuntemusta käyttämiseen
- Käyttöjärjestelmäkohtaiset ongelmat
- Keskeneräisyys
- Tuntemattomuus
Käyttöjärjestelmä
HTPC-laitteisiin ei ole myöskään kehitetty yhtenäistä käyttöjärjestelmää. Laitteissa voivat pyöriä siis mitä ihmeellisimmät viritykset. Periaatteessa laite voi olla aivan tavallinen tietokone joka pyörittää erillista ohjelmaa, jossa erilaisia ominaisuuksia voidaan hallita keskitetysti muun muassa kaukosäätimen avulla. Useimmiten käyttöjärjestelmänä on joko
Windows,
Linux tai
Mac OS X tässä järjestyksessä. Viimeksi mainittu on kasvattanut suosiotaan erityisesti erittäin pienikokoisen Mac minin myötä, joskin se on kuitenkin melko marginaalisessa roolissa Windowsin ja Linuxin rinnalla.
Käyttöjärjestelmien vertailu
Unix/Linux-pohjaiset HTPC-käyttöjärjestelmät
Hyvät puolet
- Muokattavuus ja laajennettavuus (yleensä täysin vapaata koodia).
- Valinnanvara (lukematon määrä erilaisia käyttöjärjestelmiä).
- Voidaan yleensä mahduttaa jopa usb-muistitikulle tai käyttää suoraan cd:ltä.
- Toimii vähän vanhemmilta ja tehottomiltakin koneilta nopeasti.
- Ohjeita ja tukea löytyy paljon internetistä.
Ongelmat
- Saattaa vaatia paljon asiantuntemusta.
- Liikaa valinnanvaraa.
- Keskeneräisyys, laitetuen puute (laitetta hankittaessa pitää tarkistaa ajurituki).
- Ei pysty toistamaan välttämättä kaikkia suojattuja mediamuotoja (DRM-suojattu WindowsMedia).
Windows-pohjaiset HTPC-laitteet
Hyödyt
- Helppo käyttää ja asentaa
- Useimmille käyttäjille jo ennestään tuttu järjestelmä
- Keskimääräistä parempi laitetuki verrattuna muihin järjestelmiin
Ongelmat
- Windowsin yleiset ongelmat (epävakaa, raskas, tietoturva)
- Suljettua koodia, ei mahdollisuutta muokata itselleen sopivaksi.
- Yleensä mediaa pyörittää vain erillinen ohjelma, joka ei ole käyttöjärjestelmä.
- Vaatii paljon tilaa (esim: Geexbox vie noin 8mb tilaa, kun Windows-järjestelmät voivat viedä useita gigatavuja päivityksineen.)
- Ylen käyttämä tekstitys ei toimi muun muassa Microsoft MediaCenterillä, eikä joidenkin laitevalmistajien ajureilla.
Aiheesta muualla
Linux-pohjaisia HTPC-järjestelmiä:
Windowsille tarkoitetut HTPC-sovellukset: