www.all2know.com Google WWW All2know fi
  Etusivu Etusivu | Tietoja Tietoja 
  Navigaatio
» Etusivu
» Artikelkategorier
» Luettelo luetteloista
» Aakkosellinen hakemisto
» Kalenteri
» Arvottu artikkeli
» Muokkaa Aiheesta muualla
Viimeisimmät muutokset: 2007-11-02
  Tänne linkitetyt sivut 
Avaruussukkula
Fysiikka
Jupiter
Kvasaari
NASA
Tähti
1997
2002
1990
13. helmikuuta
24. huhtikuuta
27. marraskuuta
1990-luku
Pluto (kääpiöplaneetta)
Euroopan avaruusjärjestö
Uranus
Alkuräjähdys
2008
Hubble
Eksoplaneetta
Ultraviolettitähtitiede
Planetaarinen sumu
Pimeä sumu
Avaruusromu
Tähtikaukoputki
Lista linkeistä » Avaruustutkimusasema
Orionin sumu
Nostopainosumu
Ganymedes
Kefeidi
Discovery (sukkula)
Wolfin–Rayetin tähti
Pölykiekko
Nova
Sulatusuuni
Lista linkeistä » Hydra (kuu)
Planeettakuntien synty
Tuulimyllygalaksi
Cupid
Messier 102
Hubble Ultra Deep Field
Binaural
  Muut kielet 
daHubble-rumteleskopet
deHubble-Weltraumteleskop
frTélescope spatial Hubble
noHubble Space Telescope
svRymdteleskopet Hubble
Luokka: Avaruusteleskoopit Satelliitit

Hubble-avaruusteleskooppi

Hubble

Hubble

Hubble-avaruusteleskooppi (HST) on maapallon kiertoradalle lähetetty 2,4 metrin peiliteleskooppi, avaruudessa oleva observatorio. Se on nimetty Linnunradan ulkopuolisten galaksien löytäjän ja avaruuden laajenemisteorian (Hubblen laki) keksineen Edwin Hubblen mukaan. Hubble on sijoitettu Maanlaistenlaisten ilmakehän ulkopuolelle ja tämä mahdollistaa sen tarkat optiset kuvat kaukaisista kohteista ja eurooppa ja amerikkalaisten (Nasa ja ESA) yhteisen hankkeen laukaisusta 24. huhtikuuta 1990 on tullut yksi tähtitieteen tärkeimpiä havaintovälineitä. Se on ottanut vastuun monista tuhoutuneista maanpäällisistä observatorioista ja on auttanut astronomeja saavuttamaan parempaa ymmärrystä moniin astrofysiikan olennaisiin ongelmiin. Hubblen Ultra Deep Field on syvin (herkin) optinen astronominen kuva jota on ikinä otettu.

Hubblen tämänhetkiseen havainnointivälineistöön kuuluu peiliobjektiivien lisäksi muun muassa kolme kameraa ja kaksi spektrografia. Hubble pystyy havaitsemaan himmeitä kohteita huomattavasti tarkemmin kuin maanpäälliset observatoriot. Kirkkaita kohteita havaittaessa tarkkuus jää samaan luokkaan maanpäällisten observatorioiden kanssa.

Hubble kiertää Maata noin 595 kilometrin korkeudessa. Sen peilejä on korjattu huoltolennolla asennetulla COSTAR-korjaussarjalla, sillä ensimmäiset peilit heijastivat hieman epätarkkaa kuvaa. Vuonna 1993 tehdyn korjauksen jälkeen Hubblen avulla on voitu erottaa avaruuden kohteita kymmenen kertaa tarkemmin kuin kaikkein tehokkaimmilla Maassa olevilla teleskoopeilla. Hubblen arvioitu avaruudessaoloaika oli alun perin 15 vuotta. Vuonna 2002 tehtiin neljäs huoltolento, joka on toistaiseksi jäänyt viimeiseksi.

Hubblen tulevaisuus riippuu seuraavasta huoltolennosta. Useat sitä vakauttavat gyroskoopit ovat jo pettäneet, ja seuraava vikatilanne vie teleskoopilta suuntaamiskyvyn. Gyroskooppien vaihtaminen vaatii miehitetyn huoltolennon. 30. tammikuuta 2007 pääkamera ACS lakkasi toimimasta, ja ainoastaan sen ultraviolettikanavaa voidaan käyttää. Tämän lisäksi Hubble tulee syöksymään ilmakehään joskus vuoden 2010 jälkeen, mikäli sen kiertorataa ei sitä ennen koroteta.

NASA ilmoitti 31.10.2006, että Hubblelle tehdään viides huoltolento näillä näkymin vuonna 2008. Tämä pidentäisi avaruusteleskoopin käyttöikää vähintään vuoteen 2013, jolloin NASAn ja ESAn yhteinen uusi avaruusteleskooppi, James Webb Space Telescope (JWST), laukaistaan. JWST eroaa kuitenkin Hubblesta siinä, että se havaitsee vain infrapunasäteilyä ja tulee sijaitsemaan noin 1,5 miljoonan kilometrin korkeudessa.

24. huhtikuuta 2005 tuli Hubblelle 15 vuotta täyteen avaruudessa.

1 Idea, suunnittelu ja tarkoitus
2 Hubblen ottamia kuvia
3 Katso myös
4 Kirjallisuutta
5 Aiheesta muualla

Idea, suunnittelu ja tarkoitus

Varhaiset ehdotukset

Hubblen historia alkaa vuodesta 1946, jolloin tähtitieteilijä Lyman Spitzer kirjoitti artikkelin Astronomical advantages of an extra-terrestrial observatory. Siinä hän kuvasi avaruudessa sijaitsevan observatorion kahta tärkeintä etua: ensiksi resoluutiota rajoittaisi ainoastaan diffraktio, eikä ilmakehän väreily pääse haittaamaan havaintoja. Niihin aikoihin maanpäällisten teleskooppien resoluutio jäi 0,5–1,0 kaarisekunnin välille, kun diffraktio antaa 2,5-metrisellä peilillä varustetulle teleskoopille teoreettisen 0,1 kaarisekunnin rajan. Toinen etu olisi mahdollisuus tehdä havaintoja infrapunan ja ultravioletin aallonpituuksilla; ilmakehä imee nämä varsin tehokkaasti.

Spitzer käytti suurimman osan urastaan avaruusteleskoopin kehittämisen edistämiseen. Vuonna 1962 USA:n National Academy of Sciencesin raportti suositteli avaruusteleskoopin kehittämistä osana avaruusohjelmaa, ja 1965 Spitzer valittiin johtamaan komiteaa, jonka tehtävänä oli määritellä suuren avaruusteleskoopin tieteelliset tavoitteet.

Hubblen ottamia kuvia

Kuva:Cone Nebula (NGC 2264) Star-Forming Pillar of Gas and Dust.jpg|Kartiosumu Kuva:Supergiant_Star_V838_Moncerotis.jpg|V838 Monocerotis Kuva:Kotkasumu M16 yksityiskohta.jpg.JPEG|Kotkasumua Kuva:M104 ngc4594 sombrero galaxy hi-res.jpg|Sombrerogalaksi

Katso myös

Hubblen syvin taivaan kuva Aiheesta muualla

Kirjallisuutta

Aiheesta muualla

Tarjoaa Wikipedia, vapaa tietosanakirja. Aiheesta muualla. Kaikki teksti on saatavilla GNU Free Documentation License Aiheesta muualla.