Hunnit

Hunnit olivat etnisesti kirjava, ydinosaltaan luultavasti turkinsukuinen paimentolaisväestö, joka tunkeutui Keski-Aasiaann arojen suunnasta Eurooppa 300-luvun lopulla.

Euroopassa hunnit tunkeutuivat aluksi Kaspianmeren pohjoispuolisille alueille, ylittivät sitten Volgan ja kukistivat alaanien valtakunnan. Seuraavaksi hunnit hyökkäsivät Ukrainann ja Moldova alueilla asuneiden ostrogoottien kimppuun ja kukistivat myös heidät. Noin vuonna 375 hunnit hyökkäsivät visigoottien kimppuun.

Hunnit asettuivat Pannoniaan ja tekivät sieltä hyökkäyksiä eri puolille Eurooppaa. Hunnit koostuivat useista eri ryhmistä, eikä heillä ollut yhtä johtajaa. Vuonna 432 kaikkien hunnien johtajaksi nousi kuitenkin yksi mies, Rugila. Rugilan kuoltua 434 valta jaettiin hänen poikiensa Bledan ja Attilan kesken. Veljekset pakottivat Bysantin maksamaan hunneille veroa ja kukistivat burgundit.

Vuonna 445 Attila murhasi veljensä, ja hänestä tuli kaikkien hunnien valtias. Vuonna 451an Attila kokosi suuren armeijan ja hyökkäsi Gallia. Katalaunisilla kentillä käytiin taistelu, jossa olivat vastakkain Attilan joukot ja roomalaisen Aëtiuksen kokoama armeija. Aëtiuksen joukoissa taisteli roomalaisten lisäksi frankkeja, visigootteja, burgundeja ja alaaneja. Hunnit hävisivät taistelun ja Attilan oli vetäydyttävä takaisin Pannoniaan. Attila hyökkäsi tappiostaan huolimatta jo seuraavana vuonna Pohjois-Italiaan.

Attilan kuoltua vuonna 453 hunnien valtakunta hajosi. Hunniväestö sulautui alistamiinsa germaaneihin ja slaaveihin.

Hunnien ydinjoukon uskotaan puhuneen turkinsukuista kieltä ja edustaneen ainakin osittain mongolidista ihmistyyppiä, mutta Euroopan valloitukseen osallistui myös muita hunnien alistamia kansoja. On epäselvää, paljonko Eurooppaan tunkeutuneilla hunneilla oli yhteistä Intiaaa ja Kiina ahdistaneiden paimentolaiskansojen kanssa. Nykyisen Mongolian alueella asunut xiongnu-kansa, jota vastaan kiinalaiset taistelivat jo ennen ajanlaskun alkua, on joskus samaistettu hunneihin. Unkarin kansainvälinen nimi juontuu hunneista, koska Attilalla oli komentopaikka nykyisen Unkarin alueella.

Ensimmäisen maailmansodan aikana britit käyttivät saksalaisista pilkkanimitystä the Huns, hunnit.