Huora-sanan käyttö

Huora on naista halventava haukkumasanaa, joka tarkoittaa sekä ilotyttöä eli prostituoitu, että ”liian vapaana” pidetyn seksuaalisuuden omaavaa naista. Aikaisemmin näitä on kutsuttu myös portoiksi. Nykyisin samaan tapaan käytetään myös sanoja horo ja lutka. (Horo on germaaninen lainasana: hoer (NL), josta englanninnn whore ja ruotsi hora ovat molemmat kehittyneet. Lutka puolestaan on lainaa venäjästä: bludnyj ”haureellinen, irstaileva”, blud ”haureus”. Inkerissä plutka tarkoittaa heittiötä, pahantekijää, vatjassa taas blutka on ”levoton, kuljeskeleva”.Suomen sanojen alkuperä.

Naisia on nimitetty huoriksi esimerkiksi avioliiton ulkopuolisista tai aviottomista suhteista tai pelkästään tällaisen epäilyistä. Esimerkiksi keskiajan Euroopassastst prostituoituihin ja aviottomasta seksiä syytettyihin naispuolisiin suhtauduttiin pitkälti samalla tavalla, heitä kutsuttiin huoriksi, ja heidät leimattiin syntisiksi eli kristinuskoan moraali rikkoviksi ja huonoiksi naisiksi, joiden on arveltu joutuvan ilman muuta helvettiin. Huorat haudattiin toisinaan kirkkomaan ulkopuolelle samoin kuin rikolliset.

Myös kristillisen ajan suomalainen kansanperinne samaisti huoran aviotonta seksiä harjoittaneeseen naiseen. Kun Marjattan-tyttö tuli raskaaksi, kauhistui hänen äitinsä, Kalevala mukaan:

''Voi sinua, hiien huora!

''Kenen oot makaelema?

''Ootko miehen naimattoman

''eli nainehen urohon?

Isä ajoi Marjatan kotoa:

''Mene, portto, poikemmaksi,

''tulen lautta, tuonnemmaksi,

''kontion kivikoloihin,

''karhun louhikammioihin,

''sinne, portto, poikimahan,

''tulen lautta, lapsimahan!'

Kertomus perustuu osin keskiaikaiseen Hannun ja Marketan balladiin ja osin kristilliseen kertomukseen Jeesuksen syntymästä. (Katso myös:Isätön lapsi ja Väinämöisen lähtö)

Naisten halventamista huoraksi väittämällä kutsutaan huoritteluksi. Erityisen paljon vapaata seksiä harjoittavaa miestä saatetaan kutsua nimityksellä pukki tai huoripukki.

Huorittelu on joskus nähty naisten seksuaalisen valvonnan muodoksi. Esimerkiksi Hannele Koivunen syyttää kirjassaan Madonna ja huora (1995a) kirkko siitä, että Magdalan Mariasta on tehty katuvan huoran peruskuva, jonka kautta miehet säätelevät naisen seksuaalisuutta. Naisen on oltava madonna tai huora.

Lähteet