Iisalmi

|

vuosi = 1627, kaupungiksi 1891 | lääni = Itä-Suomen lääni | maakunta = Pohjois-Savon maakunta | seutukunta = Ylä-Savon seutukunta | väkiluku = 22 332 | väkiluku-päiväys = 31.10.2007 | pinta-ala = 872,65 | maapinta-ala = 763,38 | sisävesiala = 109,27 | väestötiheys = 29,3 | pitäjä = – | kuntaliitokset = | vero = 19,00 | johtaja = Martti Harju | www-osoite = http://www.iisalmi.fi | www-nimi = www.iisalmi.fi | huomautus = | }}

Iisalmi (nimen saamenkielinen alkumuoto tarkoittaa Yösalmea, ) sijaitsee Pohjois-Savoksin pohjoisimmassa, Ylä-Savo kutsutussa osassa, Itä-Suomen läänissä. Kaupunki perustettiin vuonna 1891n (kauppala 1860), jolloin se erotettiin ympäröivästä Iisalmen maalaiskunnasta. Kaupungin perustamiseen vaikutti itseoppinut kansanmies Petter Kumpulainen. Hän esitti kenraalikuvernööri Bergille osoittamassaan anomuskirjelmässä Ylä-Savo suurimpia puutteita, joista tärkeimmät olivat oman kaupungin puuttuminen ja vesireitin kanavoimattomuus.

Iisalmen rajanaapureita ovat Kiuruvesi, Lapinlahti, Maaninka, Pielavesi, Sonkajärvi ja Vieremä.

Historia

Asutusta alueella on ollut 1500-luvusta ja seudulle suunniteltiin Pohjois-Savon kaupallista keskusta jo 1700-luvulla (toteutui vasta 1856). Iisalmi kasvoi hitaasti; kaupunkioikeuksien myöntämisen aikaan asukkaita oli noin tuhat ja vuonna 1959 noin 6 000.'Tämä on Iisalmea 1-2'. Oy Suomen Filmiteollisuus, 1959.

Iisalmen maalaiskunta liitettiin kaupunkiin vuoden 1970 alusta. Asukasluku on 22 332 ja pinta-ala 872,65 km², josta maata on 763,38 km² ja vettä 109,27 km². Rantaviivan pituus on 495 km.

Rautatien tulo Iisalmeen vuonna 1902 oli eräs ratkaisevista kasvun edellytyksistä. Iisalmen rautatieasema oli pitkään useiden VR:n pikajunien pohjoinen pääteasema, koska sähköistetty rata päättyi sinne. Sähköistys Iisalmesta Kontiomäen kautta Ouluun valmistui 2006.

Iisalmen historian kuuluisimpia tapahtumia on Koljonvirran taistelu vuonna 1808, jota J.L Runeberg kuvaa Vänrikki Stoolin tarinoissaan. Kaupungin lähihistorian dramaattisin hetki on Putkolan Pamauksen nimellä tunnettu onnettomuus, jossa Iisalmen keskustassa sijainnut tavaratalo Putkola tuhoutui ruutivaraston räjähdettyä 1960-luvun alussa.

Kaupunginosat

Haapajärvi, Hernejärvi, Iisalmi, Jokela, Jordan, Kilpisaari, Kirma, Kirkonsalmi, Kääriänsaari, Lappetelä, Luuniemi, Makkaralahti, Marjahaka, Nerkoo, Nerkoonniemi, Niemisjärvi, Paloinen, Pappila, Partala, Peltosalmi, Pihlajaharju, Pitolamminmäki, Porovesi, Pöllösenlahti, Pörsänmäki, Ruotaanlahti, Ruotaanmäki, Ryhälänmäki, Soinlahti, Ulmala, Valkeamäki, Varpanen, Vieremäjärvi, Viitaa, Runni.

Suurin lähiö on Lippuniemi (2700 asukasta).

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuustossa paikat jakautuvat kunnallisvaalien 2004 jälkeen seuraavasti:

• Keskusta: 18 paikkaa, missä lisäystä yhden paikan verran
• Vasemmistoliitto: 8 paikkaa, ei muutosta
• SDP: 7 paikkaa (2 paikkaa lisää)
• Kokoomus: 6 paikkaa, yksi lisää
• Kristillisdemokraatit: 3 paikkaa (yksi vähemmän)
• Vihreä liitto: Yksi paikka, ei muutosta

Talous

Iisalmessa sijaitsevat myös maailman pienin ravintola, Ravintola Kuappi ja muun muassa Pohjoismaiden ainoa panimomuseo. Paikkakunnan tunnetuimmat yritykset ovat Olvi Oy, kaiutinvalmistaja Genelec ja erikoisajoneuvoja tuottava Profile Vehicles.

Urheilu

Kaupungin tunnetuimmat urheiluseurat ovat jalkapalloseura PK-37, jääkiekkoseura Iisalmen Peli-karhut, uimaseura Iisalmen Uimarit sekä lähinnä yleisurheiluun ja hiihtoon keskittyvä Iisalmen Visa.

Tunnettuja iisalmelaisia

• Juhani Aho, kirjailija
• Karl Collan, kirjailija, säveltäjä
• Heikki Kauppinen (Kauppis-Heikki), kirjailija
• Klaus Karppinen, hiihtäjä, olympiavoittaja
• Seppo Kääriäinen, kansanedustaja (kesk.)
• Edvin Laine, näyttelijä, ohjaaja
• Teuvo Länsivuori, ratamoottoripyöräilijä
• Olli Remes, MM-pronssia saavuttanut hiihtäjä ja Mannerheim-ristin ritari
• Keke Rosberg, Formula 1 -kuljettaja
• Paavo Ruotsalainen, pohjoissavolaisen herännäisyyden johtaja
• Jaakko Teppo, lauluntekijä, kuplettilaulaja
• Eppu Nuotio, kirjailija, näyttelijä
• Joonas Kokkonen, säveltäjä
• Mikko Hakkarainen, jääkiekkoilija
• Kaytanhousuja, Yhtye

Lähteet

Kirjallisuutta

• Tauno Räisänen: Iisalmen kauppalan ja kaupungin historia 1860–1930, Kuopio 1959.
• Anja Tsokkinen: Iisalmen kaupungin historia 1930–1969, 1996, ISBN 952-90-7441-7.
• Matti Klinge: Iisalmen ruhtinaskunta, 2006, ISBN 951-746-841-5.

Ystävyyskaupungit

• Norja: Notodden
• Unkari: Pécel
• Ruotsi: Nyköping
• Saksa: Lüneburg
• Tanska: Nykøbing Falster
• Venäjä: Kiriši
• Viro: Võru

Aiheesta muualla

• Iisalmen kaupungin kotisivu
• Suomi24:n Iisalmi-keskustelu
• Oikeusministeriön sivu vaaleista
• YLE Elävä arkisto: Tämä on Iisalmea (matkailufilmitallenne vuodelta 1959)

• Iisalmi ryhmä Facebookissa