Ilja Repin

Ilja Repin, Omakuva, 1878

Ilja Jefimovitš Repin (Илья́ Ефи́мович Ре́пин, Ukrainassa käytetään myös etunimeä Elias) oli venäläinen taidemaalari ja akateemikko. Hän syntyi 5. elokuuta 1844 (24. heinäkuuta juliaanisen kalenterin mukaan) Tšugujevissa, Ukrainassa, Harkovan lähellä ja kuoli 29. syyskuuta 1930 Terijoenssassa Kuokkala Suomessa.

Repiniä pidetään venäläisenä taiteilijana, koska hän opiskeli ja teki tuotantonsa pääteokset Venäjällä. Hän syntyi ja asui nuoruutensa ja osan elämästään Ukrainassa, sekä tunsi synnyinpaikkansa itsenäisyysaatteen itselleen läheiseksi. Repin asui myös Suomessa 30 vuotta elämästään.

Ilja Repinin isä oli uudisasukas ja maanviljelijä, joka oli velvollinen osallistumaan Venäjän armeijan upseerin töihin. Iljan syntyessä Koillis-Ukrainassa perhe oli hyvin köyhä. Hän sai Ukrainassa taideopetusta vuonna 1858, kun hän työskenteli tšugujeviläiselle ikonimaalarille I. M. Bunakoville ansaiten rahaa maalaamalla muotokuvia ja ikoneja. Paikalliset ukrainalaiset kirkot ostivat hänen maalauksiaan. Hänen lahjakkuuttaan rohkaistiin myös koulussa.

Vuonna 1863 Repin meni Pietariin opiskelemaan Keisarilliseen taideakatemiaan. Taideopiskelijana Repinin taloudellinen tilanne oli heikko ja hän oli pakotettu tekemään sekalaisia töitä.

Muotokuva- ja historiamaalari

Jo 25-vuotiaana Ilja Repin oli tunnustettu muotokuvamaalari. Hän maalasi yhteensä noin 300 muotokuvaa aikansa Venäjän huomattavimmista henkilöistä. Taideakatemian lopputyömaalauksesta Jairuksen tyttären henkiinherätys hän sai kuusivuotisen apurahan, jonka turvin hän vieraili Euroopassa ja asui Pariisissa vuosina 1876 - 1882. Sen jälkeen Repin asui vuoden kotikylässään Ukrainassa.

Repin hyväksyttiin Peredvižnikkien (Vaeltajat = venäläinen kiertäviä taidenäyttelyitä järjestävä taiteilijayhdistys) jäseneksi vuonna 1878, jonka vaikutusvaltainen jäsen hän oli. Repin asui Moskovassa kuusi vuotta, mutta muutti sitten Pietariin opettaen taideakatemiassa ja teki useita matkoja Eurooppaan vuosina 1883, 1889, 1894 ja 1900in. Häntä innostivat varsinkin Rembrandt maalaukset. Hän maalasi paljon ystäviensä, muun muassa Leo Tolstoin ja Dmitri Mendelejevin muotokuvia.

Useissa Repinin maalauksissa on historiamaalauksen aiheita ja joskus radikaalia yhteiskunnallista ja poliittista kritiikkiä, kuten maalauksissa Kotiinpaluu ja Volgan lautturit.

Eräs Ilja Repinin pääteoksista on Zaporižžjan kasakat kirjoittavat kirjettä Turkin sulttaani Mohammmed IV:lle. Taiteilija maalasi teosta kolmetoista vuotta 1878–1891n tutkittuaan aihetta ja matkusteltuaan Ukrainassa ja Zaporižžja alueella. Maalauksessa iloitsevat kasakat laativat herjauskirjettä Turkinllelle sulttaani. Tunnelma on sekä sankarillinen että koominen.

Suomeen

Vuonna 1900 Repin muutti Terijoen Kuokkalaan ja vuonna 1917johtajien Suomen rajan sulkeuduttua Repin jäi Suomeen, koska hän vastusti vuoden 1917 bolsevikkivallankumousta. Vaikka Ilja Repin oli bolsevikki ihailema ja myöhemmin eräs sosialistisen realismin esikuvia ja vaikka Leninlle oli pyytänyt häntä takaisin Neuvosto-Venäjä, ei taiteilija koskaan astunut Neuvostoliiton maaperälle.

Sairastuttuaan oikean käden surkastumaan Repin ei pystynyt enää tuottamaan maalauksia, jotka olisivat sitä tasoa, jotka olivat tuoneet hänelle kuuluisuuden. Hän opetteli maalaamaan vasemmalla kädellään, mutta vietti elämänsä viimeiset vuodet taloudellisissa vaikeuksissa.

Taiteilija kuoli Kuokkalassa, Suomessa (vuodesta 1948 Repino, Pietarin/Leningradin lähialue) vuonna 1930. Tuotanto sisältää maalauksia, piirustuksia, etsauksia ja veistoksia.

Repin ja Suomi

Repin ihaili Suomea pitäen 'Gelsingforsia' (tsaarinaikainen Helsingin kutsumanimi) 'Pariisin kolkkana'. Hän oli tuttava useiden suomalaisten taiteilijoiden, muun muassa Albert Edelfeltin kanssa jo ennen muuttoaan Kuokkalaan. Lokakuussa 1919 Repin lahjoitti Suomen taideyhdistykselle kokoelmastaan 23 venäläisten taiteilijoiden työtä ja seitsemän omaa maalaustaan. Näin sai alkunsa Ateneumin Repin-kokoelma.Helena Soini, Ilja Repin ja Suomi

Suomalaisten taiteilijoiden tarjottua Repinin kunniaksi illanvieton vuonna 1920 Helsingissä, taiteilija ryhtyi maalaamaan suurta teosta Suomen suurmiehet, joka valmistui useiden vuosien kuluttua. Se on esillä Ateneumin kahvilassa.

Repinin poika Juri Repin oli myös taiteilija. Nykyinen Repinin suku on Ilja Repinin Järvenpäässä asuneen veljen jälkeläisiä.

Vastaanotto

Neuvostoliitossa julkaistiin useita Repin-aiheisia kirjoja 1920-luvulta alkaen. 1930-luvulla käynnistettiin varsinainen Repin-kultti, kun hänen teoksiaan pidettiin malleina 'edistyksellisestä' ja 'realistisesta' taiteesta sosialistisen realismin kauden alettua Neuvostoliitossa. Niin bolsevikkivallankumousta edeltävällä Venäjällä kuin Neuvostoliitossakin Ilja Repiniä arvostettiin siinä missä Dostojevskitaa, Tolstoi, Musogorskiaa ja Rimski-Korsakovia. Myös Nykyvenäjällä Repin on ollut eturivin kansallisia taiteilijoita.

Ukrainassa Repinin ukrainalaisuutta ei juurikaan tunnustettu ennen oranssivallankumousta (katso Ukrainan presidentinvaalit 2004). Syynä lienee se, että taiteilija suhtautui lämpimästi kotimaansa itsenäisyyteen.

Suomalaisiin Repin solmi useita lämpimiä suhteita. Ilja Repinin taide on varsin tunnettua ja suosittua Suomessa. Maassamme on järjestetty useita Repinin näyttelyitä ja hänen teoksiaan on täällä melko runsaasti. Myös venäläissuomalaista Repin-aiheista tutkimusyhteistyötä on harjoitettu.

Teoksia

Image:Ilia Efimovich Repin (1844-1930) - Volga Boatmen (1870-1873).jpg|Volgan lautturit, 1870-1873. Image:Repin_Cossacks.jpg|Zaporižžjan kasakat kirjoittavat kirjettä Turkin sulttaani Mohammmed IV:lle, 1878-1891. Image:Ilya Efimovich Repin (1844-1930) - Portrait of Leo Tolstoy (1887).jpg|Leo Tolstoi, 1887. Image:Sadko.jpg|Sadko, 1876. Image:REPIN Ivan Terrible&Ivan.jpg|Iivana Julma surmaa poikansa, 1870-1873. Image:RepinMussorgsky.jpg|Modest Musorgski, 1881. Image:Repin bouquet.jpg|Bukee. Image:Repin 17October.jpg|17. lokakuuta 1905, 1906-1911.