Ilmasto

Ilmastosta

Ilmasto ei kuvaa jonkun ajankohdan säätä. Esimerkiksi aavikolla voi joskus sataa hyvinkin rankasti, ja kylmätalvisessa metsäilmastossa on talvella lauhoja päiviä. Ilmastotyypin kuvaama ”keskimääräinen sää” vallitsee useimmin keväisin ja syksyisin, mutta vaihtelut ovat suuria. Sää vaihtelee vuorokauden- ja vuodenaikojan mukaan.

Ilmastoa mitataan seuraavilla luvuilla

Lämpötila
- Koko vuoden keskilämpötila
- Lämpimimmän kuukauden keskilämpötila
- Kylmimmän kuukauden keskilämpötila
Sademäärä
- Vuoden keskisademäärä
- Tulevatko sateet talvella vai kesällä
- Ilman suhteellinen kosteus
- Tuulisuus
- Pilvisyys

Voidaan myös mitata mm. seuraavia lukuja

Haihtuminen (teoreettinen tai todellinen)
Vuoden astepäiväluku (nollan tai viiden asteen ylittävät vuorokausien lämpöasteen yhteenlaskeuutuan)
Kasvukauden pituus (aika, jolloin vuorokauden keskilämpötila on yli +5 °C)
Lumipeitteen oloaika maassa
Lumipeitteen paksuus suurimmillaan

Ilmastoluokittelut

Alkuperäisessä tarkoituksessaan ilmasto on käsite, jota on käytetty jakamaan maapallo alueisiin joilla on samankaltaiset ilmastolliset arvot. Ilmastoalueet voidaan luokitella pelkästään lämpötilan ja sademäärän perusteella. Kasvillisuuden katsotaan riippuvan eniten näistä suureista. Tällaisia järjestelmiä ovat muun muassa Köppenin tai Thornthwaiten ilmastonluokittelujärjestelmät.

Ilmastotyyppejä

Usein tiettyyn kasvillisuustyyppiin eli biomiin liittyy tietyn tyyppinen ilmasto.

Maapallon ilmasto

Maapallon ilmastoon vaikuttavat monet tekijät. Päiväntasaajan seuduilla on hyvin lämmintä aina, mutta napojen lähettyvillä lämpötilat vaihtelevat huomattavasti ympäri vuoden. Napojen lähettyvillä, esim. Suomen leveyksillä tuntuvat eniten pitkän ajanjakson ilmastonmuutokset, jääkaudet ja lämpöhuiput.

Matalapaineiden ja korkeapaineiden kuviot ja niiden vuosiaikavaihtelut sekä meri ja manner luovat ilmastoja. Meri tasaa lämpötilan vaihteluja, koska sieltä haihtuva kosteus luo pilviä. Meri myös kosteuttaa ilmaa ja luo vuoristojen rinteille sademetsiä. Maapallo jakautuu matala- ja korkeapainevyöhykkeisin. Päiväntasaajalla on matalapainevyöhyke, koska siellä pasaatituulet kohtaavat. Kostea ilma kohoaa ylöspäin, syntyy paikallisia matalapaineita ja sateita varsinkin iltapäivällä ja illalla. Näillä alueilla on sademetsää ja savannia. Sadetta on jatkuvasti tai ainakin ajoittain runsaasti. Mutta kääntöpiirien seuduilla noin 20-30 leveyksillä on subtrooppinen korkeapainevyöhyke, joka kuivattaa monia alueita aavikoiksi, esim. Saharan ja Arabian. Kääntöpiirin ns. hapoasteiden korkeapainevyöhykkeillä päiväntasaajalta ja pohjoisesta tullut kuiva ilma kohtaavat yläilmoissa ja laskeutuvat alas. Noin 50–60 leveysasteilla on matalapainevyöhyke ja napojen lähellä korkeapaine. Matala- ja korkeapainevyöhykkeet jakavat eri leveysastevyöhykkeitä ilmamassoiksi. Suomen säähän ja ilmastoon vaikuttaa keskileveysasteiden ilma, joka tulee kääntöpiirien seuduilta, samoin polaarinen ilma ja arktinen navalta tuleva ilma. Ilmamassaa muuttaa kosteaksi meri ja kuivattaa manner. Meren ja mantereen yllä vuodenaikojan mukaan vaihtuvat korkeapaineet ja matalapaineet aiheuttavat Etelä-Aasiassa, mm. Intiassa monsuuni-ilmiön. Kesällä mantereen sisäosissa on matalapaine, joka imee kosteaa ilmaa mereltä tuoden valtavia sateita, jotka saattavat synnyttää tulviakin. Kesäinen matalapaine syntyy auringon lämmittäessä mannerta. Mutta talvella manner jäähtyy, ilma laskeutuu siellä alas ja luo korkeapaineen, joka hajottaa pilvet. On kuivan talvimonsuunin aika Intiassa. Pohjois-Euroopassa säähän vaikuttaa enimmäkseen matalapainevyöhyke, johon liittyy suihkuvirtaus.

Pitkän ajan ilmastonmuutokset

Maapallon pitkän ajan ilmastoon vaikuttaa myös maapallon akselikallistuman, maan radan soikeuden muutokset ym. sekä kasvihuonekaasujen muutokset. Auringossa arvellaan tapahtuvan muutoksia, joilla on ollut vaikutusta ilmastoon satojen vuosien aikajänteellä. Tulivuorenpurkaukset aiheuttavat melko lyhytikäisiä ilmastonmuutoksia syöksemällä stratosfääriin heijastavia rikkihappopisaroita. Jos ilmasto kylmenee, se yleensä myös kuivuu laajoilla alueilla.