Inflaation syitä
Inflaatio voi aiheutua siitä, että kokonaiskysyntä kasvaa kokonaistarjontaa nopeammin. Näin tapahtuu etenkin kun talous on aktiivinen ja rahatulot paisuvat. Tällöin on kyse ns. kysyntäinflaatiosta. Inflaatiota voi tapahtua myös kustannusten nousun takia, mikä korottaa hintoja, jolloin on kyse kustannusinflaatiosta.
Rahan kvantiteettiteorian mukaan inflaatio johtuu liikkeellä olevan rahan määrästä ja sen kiertonopeudesta.
Mittaus
Aikana, jolloin rahan arvo oli sidottu suoraan jalometalliin, johon se oli lyöty (
kulta- tai hopearahakanta), inflaatio näkyi kahdella tavalla. Nimellisarvoltaan entisenkaltaiseen kolikkoon saatettiin käyttää lyötäessä vähemmän jalometallia, jolloin rahayksikkö halpeni, tai kolikosta kierron aikana fyysisesti kaiverrettiin pois jalometallia, jolloin se ei enää vastannut alkuperäistä painoaan ja arvoaan.
Yleisimmin inflaatiota kuvataan kuluttajahintaindeksin prosenttimuutoksella. Kuluttajahintaindeksi mittaa yleisesti kulutetuista tavaroista ja palveluista koostuvan hyödykekorin hintaa. Eri hyödykkeiden painoarvo kuluttajahintaindeksissä määräytyy niiden osuudesta kotitalouksien kokonaiskulutuksessa. Osuuksia muutetaan Suomessa viiden vuoden välein kulutuksessa tapahtuneiden muutosten mukaan.
Inflaation hallinta
Nykytaloustiede pitää tärkeimpänä hintavakautta ja inflaatio koetaan haitaksi. Kevyttä inflaatioa pidetään nykyään yllä, koska deflaatiota pidetään haitallisena. Kuitenkin mitä vakaampi valuutta, sen enemmän luotettavuutta ja ulkomaalaisia sijoittajia se saa puoleensa.
Euroopan unionin talous- ja rahaliiton Emun jäsenmaissa pyritään alhaiseen, enintään noin kahden prosentin vuosittaiseen inflaatiovauhtiin. Mikäli hinnat nousevat tätä nopeammin, Euroopan keskuspankki voi nostaa ohjauskorkoaan, joka vaikuttaa välittömästi mm. euribor-korkoihin ja näin saa vähennettyä kulutusta ja hillittyä hintojen nousua.
Hyperinflaatio
Hyperinflaatioksi nimitetään tilannetta, jossa inflaatio nousee hillittömän korkeaksi. Määritelmä ei ole tarkka: kun Venäjällä oli 1990-luvulla Neuvostoliiton hajottua 40 % kuukausittainen inflaatio (5700 % vuodessa),[Suuri maa, pitkä kvartaali, Sitra, 2005, sivu 13] taloustieteilijät olivat eri mieltä siitä, onko kyseessä hyperinflaatio vai ei. Perussa Alan Garcían ensimmäisellä kaudella inflaatio oli tuhansia prosentteja vuodessa ja maan valuutta vaihdettiin kahteen kertaan.
Unkarissa kärsittiin kaikkien aikojen suurin mitattu hyperinflaatio 1946, mikä johti rahayksikön vaihtoon.
1900-luvulla hyperinflaatiosta kärsi Saksa 1923 ja Unkariin 1946. Saksassa hinnat kohosivat heinäkuu 1923 – 20. marraskuuta 1923 välisenä aikana 854 000 000 000 %. Saksan keskuspankin pääjohtajan Rudolf Havenstein mielestä hinnat nousivat, koska rahaa ei ollut tarpeeksi liikkeellä. Raha menetti niin nopeasti arvonsa, että palkat maksettiin jopa kolmesti päivässä. Unkarin hyperinflaatio toisen maailmansodan jälkeen oli vieläkin pahempi. Unkarissa esimerkiksi 100 000 biljoonan pengőn seteli riitti heinäkuussa 1946 yhteen raitiovaunulippuun tai yhteen postimerkkiin. Hyperinflaatio oli niin paha, että pengőistä jouduttiin luopumaan kokonaan ja maan rahayksikkö muutettiin forinteiksi. Forintti esiteltiin vaihtoarvolla yksi 400 kvadriljardiin (4×1029) pengőhön.
2000-luvulla hyperinflaatiosta on kärsinyt Zimbabwe. Vuosi-inflaatio oli huhtikuussa 2006 1 042,9 %.class="external" rel="nofollow" target="_blank">[1 
. Heinäkuussa 2007 Zimbabwe ilmoitti vuosi-inflaatiokseen 4 500 %. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF kuitenkin arvioi Zimbabwen vuosi-inflaation saattavan nousta yli 100 000 % vuoden 2007 loppuun mennessä. Zimbabwen presidentti Robert Mugabe on tehnyt samat talouspoliittiset virheet, kuten painanut vain lisää rahaa, mitä esimerkiksi Saksa teki hyperinflaation aikana 1920-luvulla.
Aiheesta muualla
Viitteet
Inflation
Inflation
Inflation
Inflasjon
Inflation
)
