
Valtiot inhimillisen kehityksen indeksillä mitattuna vuonna 2003
Mittari on syntynyt tiukan poliittisen kädenväännön tuloksena, ja sitä voidaan helposti kritisoida. Se kuvaa hyvinvointia paremmin kuin pelkkä bruttokansantuote asukasta kohden etenkin kehitysmaiden kohdalla. Toisaalta mittari ei ole kovin hyödyllinen vertailtaessa maita, joilla on toisiaan lähellä oleva indeksin arvo, mutta suuret erot se kuvaa paremmin.
HDI:n perusolettamus on, että olennaisinta inhimillisen kehityksen kannalta ovat pitkä ja terve elämä, tiedonsaanti ja riittävä elintaso. Niiden edustajiksi on valittu kolme muuttujaa, joille annetaan kullekin yhtä suuri paino indeksissä:
- Odotettavissa oleva elinikä.
- Saavutettu koulutustaso: aikuisten lukutaito kahden kolmasosan painolla sekä yhteenlaskettu ensimmäisen, toisen ja kolmannen asteen koulutukseen osallistuvien osuus yhden kolmasosan painolla.
- Ostovoimapariteetilla korjatun bruttokansantuotteen logaritmi. Ostovoimakorjaus pyrkii ottamaan maiden väliset elinkustannuserot huomioon. Logaritmointi taas antaa suuremman painon eroille alhaisilla BKT-tasoilla kuin korkeilla BKT-tasoilla.
Katso myös
Aiheesta muualla