Irminsul

Irminsul (Irminin pilari) oli saksien kunnioittama tammi tai puinen pylväs, jonka sanottiin yhdistävän taivaan ja maan.

Irmin oli saksien sodanjumala, Mannuksen poika ja Herminonesnen-heimon esi-isä. Sanan Irmin muinaisskandinaavi muoto oli Jörmun ja kiintoisasti, aivan kuten Ygg, sekin oli yksi Odinin nimistä. Yggdrasil oli marjakuusi tai saarni, jolla Odin uhrasi itsensä ja joka yhdisti taivaan ja maan. Vaikuttaisi siltä, että Irminsul olisi edustanut saksien maailmanpuuta vastineena Yggdrasilille. Adam Bremeniläisen (1100-luku) mainitsemalla marjakuusella Uppsalan temppelissä voisi olla suora yhteys Irmin-pylvääseen; Widukundinan ja muiden saksilaisylimysten pakoa Tanska vuonna 777 Kaarle Suuren voiton jälkeen on selitetty saksien ja Skandinavian heimojen välisellä pakanallisella kulttuurinvaihdolla. Kuitenkin, tähän aikaan muinaissaksi ja muinaisskandinaavi olivat vielä keskenään ymmärrettäviä ja naapurikulttuurit säilyttivät ideoiden vapaan välityksen.

Varsinainen saksien Irminsul on saattanut olla puinen pylväs, jonka päällä oli jumalankuva. Jakob Grimm liittää Irmin-nimen yhteyteen muinasskandinaaviset sanat iörmungrund (maa), ja iörmungandr (anguis maximus, ts. Midgardin käärme).

Erään ehdotuksen mukaan Irminsul olisi voinut sijaita Externsteinessä tai sen lähellä. 1100-luvun kristitty reliefi näillä kivillä kuvaa puumaista mallia Pyhän Nikodemuksen jaloissa. Kiisteltyä on, josko tämä on vain tarkoitettu kuvastamaan palmupuuta, vai kuvastaako se taipunutta tai kaatunutta Irminsulia kristinuskon voiton jälkeen.

Kaarle Suuren aikana oli luultavasti useita Irmin-pylväitä. Yhden niistä, Eresburgin linnassa lähellä Paderbornia, hänen kerrotaan tuhonneen vuonna 772.

Käsitteen merkityksen tietoisuus näyttää jatkuneen reilusti kristillisellekin ajalle: Grimm siteeraa 1100-luvun teosta Kaiserchronik mainitsemalla useita Irmin-pylväitä:

koskien Merkuriusta:

ûf einir yrmensûle / stuont ein abgot ungehiure / den hiezen sie ir koufman;

'päällä Irminsulin / seisoo valtava jumalankuva / jota he kutsuvat heidän kauppiaakseen'

koskien Julius Caesaria:

Romere in ungetrûwelîche sluogen / ûf einir ymrensûl sie in begruoben;

'roomalaiset hänet petollisesti surmasivat / ja päälle Irminsulin hänet hautasivat'

koskien Simon Magusta:

ûf einir yrmsensûl er steic / daz lantvolc im allesamt neic

'päälle Irminsulin hän kiipesi / talonpojat häntä kumarsivat'

Irmin-pylvään jäännöksiä, luultavasti roomalaisajoilta peräisin, on löydetty Hildesheimin katedraalista. Läheinen Irminseulin kylä viittaa alueen vanhemmasta yhteydestä käsitteen kanssa. Muut paikannimet alueella kuten Drachenberg 'lohikäärmevuori' ja Womrstal 'madon laakso' viittaavat Nibelungin legendaan.

Wotaninin rinnallistaminen mieluummin Merkuriukseen kuin sodanjumala Marsiin saattaa johtua Irmin-pylväiden samaistamisesta Merkuriuksen hermaihin.

Uuspakanuudessa yleinen Irminsul-symboli perustuu Externsteine-reliefin puuhun, mutta pystysuoraan asentoon suoristettuna. Muotoa on verrattu Tyrna(Ziu)-riimuun. Irmin on ehkä ollut Ziun lisänimi varhaisina germaanisina aikoina, vasta myöhemmin siirtyneenä Wotanille, tai että Wotan itse ilmestyi erillisenä Ziusta vasta kansainvaellusaika.

Kirjallisuutta

---

• Karl Schoppe, Die Irminsul, Forschungen über ihren Standort, Paderborn 1947.