Israelinkin alueella vallitsi melko pitkään myöhäispaleoliittinen suurriistan metsästyskulttuuri, joka oli saapunut tänne ehkä jo noin 60 000–45 000 vuotta sitten. Jääkauden aikoina täällä oli melko kuivaa. Sademäärä lisääntyi jääkauden päätyttyä, mikä lienee muuttanut kasvillisuutta ja eläimistöä.
Israelin, muinaisen Kanaanin alueella on tehty melko paljon muinaiseen maanviljely syntyyn liittyneitä arkeologisia kaivauksia. Maanviljelyä edelsi muun muassa villiviljan keräilyllä ja metsästyksellä elänyt Natufin kulttuurilla. Etelämpänä Siinai vallitsi niin sanottu Harifian-kulttuuri.
Riistaeläiminä olivat muun muassa gasellit. Rakennettiin puoliksi maanalaisia pyöreäpohjaisia majoja. Kylät olivat melko lyhytikäisiä. Jo varhain kerättiin villiviljaa piikivisillä sirpeillä. Varhain ihmiset viettivät melko liikkuvaa elämää vaeltaen riistan perässä. Joihinkin paikkoihin syntyi silti jo ennen maanviljelyä kiinteitä, pitkään paikallaan pysyneitä kyliä. Maanviljely levisi jo varhain Kanaanin maan alueelle, se ehkä keksittiin täällä tai Pohjois-Syyrian ja Kaakkois-Turkin tietämillä. Ensimmäiset viljellyt viljakasvit olivat emmervehnä, ohra ja ruis. Niin alkoi niin sanottu neoliittinen kausi, jonka alkuvaiheessa maanviljely otti haparoivia ensi askeleita. Jerikoon rakennettiin paksu kivimuuri jo 8000 vuotta sitten niin sanotulla Sultanian- eli PPNA-kaudella, jolloin talot olivat vielä pyöreäpohjaisia. Muuri kertoo alueella soditun pitkään. Seuraavalla PPNB-kaudella neliömäiset, hyvin kiinteään asutukseen viittaavat talot yleistyivät. Vaikka saviastioita eli keramiikkaa oli pohjoisempana, Israelissa jatkui vielä jonkin aikaa esikeraaminen kulttuuri. Alueelle levisi ensin varhainen keraaminen kulttuuri, ja sitten Yarmukian eli Jarmukin kulttuuri 6300–6000 kalenterivuotta eaa. Sen jälkeen tulivat Pohjois-Israelin Wadi Rabahin ja Qatifien kulttuurit suunnileen pohjoisemman Halafin kulttuurin eikoihin. Pohjoisempana Syyriassa kukoisti pitkään Amuqin kulttuuri. Ghassulin kulttuuri oli Palestiinassa hieman ennen, kun Halafin kulttuuri levisi pohjoisempana. Hieman vuoden 4000 jälkeen maassa alkoi kivi- ja kuparikausi, joka jatkui vuoteen 3500 eaa asti.
Zagrosvuorilta saapui alueelle Khirbet Kerak-keramiikkaa tuottaneita hurrilaisia silloin, kun idenpänä ollut suuri Akkadin valtio romahti.
Alue alkoi kaupungistua merkittävästi vasta vuosituhannella 3000–2000 eaa. varhaispronssikaudella.
