Rakenne
Itäblokilla oli oma puolustusliitto, Varsovan liitto, ja talousliitto, SEV. Talous järjestettiin Neuvostoliitossa käytetyn suunnitelmatalouden mukaan. SEV-maissa tuotettiin tiettyjä tuotteita massatuotantona, esim. Tšekkoslovakiassa valmistettiin autoja, Saksan demokraattisessa tasavallassassassa lääkkeitä ja kemikaaleja sekä Puola laivoja ja hiiltä.
Sisäiset konfliktit
Neuvostojoukot hajottivat kansannousun Unkarissa 1956 ja Varsovan liiton maat miehittivät Tšekkoslovakian 1968. Itsenäistä politiikkaa jo aiemmin harjoittanut Romania ei suostunut osallistumaan sotilaallisesti Tšekkoslovakian miehitykseen. Miehityksen seurauksena Albania vetäytyi lopullisesti Varsovan liitosta, vaikka ei ollutkaan enää 1960-luvulla käytännöllisesti osallistunut liiton toimintaan.
Jugoslavia
Jugoslavia irtautui sosialistisesta yhteiskuntajärjestelmästään huolimatta itäblokista pian toisen maailmansodan päättymisen jälkeen. Josip Broz Titonn johtamat kommunistit nousivat maassa valtaan ilman merkittävää puna-armeija sotilaallista apua, eivätkä neuvostojoukot siten myöskään jääneet miehittämään Jugoslaviaa, mikä osaltaan lisäsi maan poliittista liikkumavaraa.
Albania
Alkujaan Jugoslavian satelliittivaltiona toiminut Albania siirtyi Jugoslavian ja Neuvostoliiton välirikon jälkeen johtajansa Enver Hoxhan johdolla hakemaan tukea Neuvostoliitosta. Stalinin kuoleman jälkeen välit Neuvostoliittoon kuitenkin viilenivät ja vuodesta 1962 alkaen Albania haki tukea Maon Kiinasta.