Hallitsijan yksinvaltaa on perusteltu usein jumalallisella oikeudella. Näin etenkin Egyptiidenn faarao, Rooman keisareiden, Venäjäenn tsaari ja Euroopan kuninkaiden tapauksessa. Itsevaltaisen aseman voi hankkia myös vallankaappauksella, jolloin valtiota usein nimitetään diktatuuriksi.
Euroopassa etenkin 1500- ja 1600-luvuilla esiintynyttä itsevaltaista monarkiutta on kutsuttu absolutismiksi. Absoluuttisen monarkin perikuva, Ranskan Aurinkokuningas (Ludvig XIV) määritti asemansa 'valtio olen minä'.
Itsevaltiudesta luovuttiin vähitellen etenkin Ranskan suuren vallankumouksen jälkeen, ja hallitsijan valtaa alkoivat rajoittaa perustuslait.
Katso myös