Historia
Jääkiekkoa pelataan luistelukentällä McGillin yliopistossa Montrealissa 1884
Jääkiekko-ottelu McGillin yliopistossa Montrealissa 1901
Jääkiekon syntymäpaikka- ja aika on tuntematon ja kiistanalainen. Sen on esitetty syntyneen jääpallon muunnelmana, tai skotlantilaisten siirtolaisten ryhdyttyä pelaamaan shintynä jäällä, tai Kanadan alkuperäisasukkaiden lacrosse muunnelmana. Tarkasta vuosiluvusta tai syntymäpaikasta ei ole varmuutta. Jääkiekkoa on alkuun pelattu ulkojäillä, josta myöhemmin on siirrytty sisähalleihin.
Nykyaikaisen jääkiekon syntypaikkana pidetään Kanadan Montrealain McGill-yliopisto, jossa opiskelijat kehittivät 1870-luvulla lajille uudet säännöt. Kansainvälinen Jääkiekkoliitto julisti Montrealin jääkiekon syntypaikaksi.[http://www.mtv3.fi/urheilu/hockeynight/uutiset.shtml/arkistot/hockeynight/2007/05/525827] 
Alkuaikoina kentällä on ollut viisitoista ja yhdeksän kenttäpelaajaa per joukkue. Sitten määrä pudotettiin seitsemään ennen nykyisen, kuuden pelaajan, kokoisen miehityksen käyttöönottoa. Alkuaikojen jääkiekossa sai syöttää vain eteenpäin. Eroa nykyiseen jääkiekkoon on myös se, että vaihtopelaajia ei käytetty, eli samat miehet pelasivat pelin alusta loppuun saakka.
Säännöt
Erotuomari on nostanut kätensä pystyyn, mikä merkitsee tulossa olevaa rangaistusta
Säännöt vaihtelevat hieman sarjoittain ja maittain. Suomessa, kuten lähes kaikissa muissakin maissa, käytetään
Kansainvälisen jääkiekkoliiton (IIHF) sääntökirjaa.
NHL:ssä käytetään eri sääntöjä. Tässä artikkelissa kerrotaan IIHF:n säännöistä.
Virallisten pelien sääntöihin kuuluu muun muassa seuraavaa. Jääkiekkokaukalon suurin sallittu pituus on 61 m ja maksimileveys 30 m, minimipituus on 56 m ja minimileveys 26 m. Kaukalon kulmat ovat pyöristetyt.
Joukkueilla saa olla kentällä yhtä aikaa 6 pelaajaa, joista yleensä yksi on maalivahti (poikkeustapauksia lukuun ottamatta). Pelaajia saa vaihtaa ottelun aikana peliajan juostessa kuinka usein tahansa. Yhteen otteluun saa yhdestä joukkueesta osallistua enintään 18 - 20 kenttäpelaajaa ja 2 maalivahtia.
Pelin tarkoitus on saada kuminen musta laatta, kiekko (paksuus 2,54 cm, halkaisija 7,62 cm ja paino 156-170 g), vastustajan maaliin useammin kuin vastustaja. Maaleina ovat kaksi kehikkoa kaukalon eri päissä, molemmille joukkueille omansa.
Peliaika on 60 minuuttia, joka on jaettu kolmeen 20 minuutin erään. Peliaika on tehokasta, eli tuomarin keskeyttäessä pelin kello pysäytetään. Erien välillä oleva erätauko on maasta ja sarjasta riippuen 15-18 minuuttia.
Rangaistukset
Rangaistukset ovat seurausta kaukalossa tapahtuvasta väärästä käyttäytymisestä. Rangaistukset ovat yleensä henkilökohtaisia. Joukkuerangaistus voi tulla esimerkiksi siitä, että joukkueella on samanaikaisesti liian monta pelaajaa kaukalossa. Rangaistukset tarkoittavat sitä, että rangaistuksen saanut henkilö joutuu olemaan rangaistukseksi määrätyn ajan pois kaukalosta. Joukkuerangaistuksessa määrätään rangaistusta kärsimään yleensä joku pelin katkaisuhetkellä ollut pelaaja.
Vaikka rangaistukset ovatkin usein henkilökohtaisia, ne koskevat kuitenkin aina samalla koko joukkuetta, sillä joukkue ei saa laittaa kentälle rangaistun pelaajan tilalle ketään muuta. Näin joukkue joutuu pelaamaan vajaamiehisenä (alivoimalla) rangaistuksen ajan. Vain peliajan kuluminen kuluttaa rangaistusaikaa. Toisin sanoen myös rangaistusaika on tehokasta peliaikaa. Sitä se varsinaisesti on vastustajajoukkueelle, joka yrittää ylivoimallaan tehdä maalin. Jos vastustaja saa tehdyksi maalin ennen kuin kahden minuutin rangaistus (joka on nimeltään pieni rangaistus) on kulunut loppuun, niin rangaistus nollautuu välittömästi. Loppuaika rangaistuksesta ikään kuin annetaan anteeksi hyvitykseksi siitä, että vastustaja teki maalin.
Viiden minuutin rangaistus (eli iso rangaistus) ei nollaudu, vaikka vastustaja tekisi useampiakin maaleja. Kahden ja viiden minuutin rangaistukset koskevat sekä henkilöä että joukkuetta. Yli viiden minuutin rangaistukset ovat pelkästään henkilökohtaisia, eli joukkue ei joudu niiden aikana pelaamaan vajaalla. Tosin nykyisiin yhdistelmärangaistuksiin sisältyy yleensä aina osana kahden tai viiden minuutin rangaistus (esimerkiksi 5+20 min tai 2+10 min). Viiden minuutin rangaistukseen liittyy aina peli- tai ottelurangaistus.
Yleensä rikkeestä annetaan kahden minuutin rangaistus, mutta erotuomari voi harkintansa mukaan määrätä monista rikkeistä myös ankarampia rangaistuksia sääntöjen puitteessa. Esimerkiksi kampituksesta voidaan antaa 2 min, 5 min + pelirangaistus käyttäytymisestä (PRK) (merkitään 20 min) tai ottelurangaistus (OR) (merkitään 25 min). Toisaalta joistain rikkeistä minimirangaistus voi olla ankarampi kuin 2 minuuttia. Esimerkiksi päähän kohdistuneesta taklauksesta ja selästä taklaamisesta minimirangaistus on 2 min + käytösrangaistus (10 min) ja vastustajan loukkaantuessa siitä seuraa aina ottelurangaistus.
Pelirangaistus käytöksestä tarkoittaa sitä, että pelaaja poistetaan pelistä ottelun loppuajaksi. Ottelurangaistus on muuten vastaava, mutta siitä seuraa aina myös pelikielto seuraavaan otteluun. Erotuomari raportoi kilpailun järjestäjälle molemmista rangaistuksista ja niistä voi aina seurata pelaajalle pelikieltoa. Käytösrangaistus (10 min) on vain henkilökohtainen rangaistus eikä siitä aiheudu alivoimaa.
Tappelu
Tappeluita syntyy yleensä maalin läheisyydessä pelaajien yrittäessä suojella maalivahtiaan. Lievimmillään tämä voi johtaa kahden minuutin rangaistukseen väkivaltaisuudesta. Nyrkkitappeluista Suomessa saa kuitenkin tappelun aloittaja ottelurangaistuksen, kun Yhdysvalloissa (NHL:ssä) seurauksena on viiden minuutin rangaistus. Tappelut ovat yleisempiä seuratason sarjaotteluissa kuin kansainvälisissä turnauksissa tuomarilinjan ollessa siellä tiukempi. Liigojen sarjaotteluissa pelaajien annetaankin tuomarista riippuen tapella enemmän tai vähemmän kunnes linjatuomarit menevät väliin. Seurauksena on kuitenkin yleensä ottelurangaistus tapauksessa kuin tapauksessa. Tämän lisäksi rangaistukseksi liigat voivat jakaa pelaajille rahallisia sakkoja.
Mikäli samalla pelikatkolla määrätään useampia rangaistuksia kuin yksi 2 min rangaistus kummankin puolen pelaajalle tai joukkuerangaistus, rangaistukset kumoavat toisensa. Tällöin esimerkiksi:
- Joukkue A
- 2 min
- 5 min
- 20 min
- Joukkue B
- 2+2 min
- 5 min
- 20 min
Tässä tapauksessa peliä jatketaan viidellä (A) neljää (B) vastaan, koska kaikki muut rangaistukset, paitsi joukkueen B pelaajan 2+2 min rangaistuksen toinen kaksiminuuttinen kumoavat toisensa. Kuitenkin, joukkueesta B on mentävä kaksi miestä rangaistusaitioon. Tämä johtuu siitä, että rangaistukset on kuitenkin istuttava ja joukkueen B pelaaja sai 2+2 minuuttia. Tässä tapauksessa menetellään siten, että hänen kaverikseen aitioon menee 'sijaiskärsijä' joka pääsee pois aitiosta 2 min kuluttua pelin käydessä. Koska varsinainen jäähynottaja aiheuttaisi ikävän 5-6 tilanteen (kuusi pelaajaa kentällä maalivahdin lisäksi) siinä tapauksessa että hän palaisi peliin 4 min kuluessa, menetellään hänen suhteensa niin, että hänen rangaistuksensa päättyy 4 min täyttymistä seuraavalla pelikatkolla, jolloin hän saa luistella takaisin vaihtoaitioonsa.
Isojen rangaistusten ollessa kyseessä (5+20 min tai OR) on erotuomarin aina raportoitava kyseisen kilpailun kurinpitoelimelle. Säännön 510 perusteella kurinpitoelin voi määrätä lisärangaistuksia riippumatta siitä, onko ottelun erotuomari määrännyt rangaistuksia rikkeistä. Mikäli pelaaja saa pelirangaistuksen käytöksestä (PRK) hän on pelikelpoinen kunnes kilpailun kurinpitoelin on käsitellyt asian ja mikäli hän saa ottelurangaistuksen (OR) hän EI OLE pelikelpoinen kunnes kurinpitoelin on käsitellyt asian.
Ison rangaistuksen saanut pelaaja tai joukkueen toimihenkilö lähetetään aina pukuhuoneeseen. Mikäli kyseessä on 5+20 min jäähy, pelaaja menee pukuhuoneeseen ja hänelle asetetaan sijaiskärsijä, joka pääsee kentälle 5 min kuluttua. Mikäli kyseessä on vain pelirangaistus käytöksestä, lähetetään pelaaja pukuhuoneeseen eikä rangaistusaitioon komenneta ketään. Ottelurangaistuksen (25 min) ollessa kyseessä pelaaja lähtee pukuhuoneeseen ja sijaiskärsijä rangaistusaitioon viideksi minuutiksi.
Rangaistusnimikkeitä ovat muun muassa
- Koukkaaminen
- Väkivaltaisuus
- Mailasta kiinnipitäminen (vain 2 min)
- Estäminen (vain 2 min)
- Nyrkkitappelu (IIHF OR, NHL 5 min)
- Päähän kohdistuva taklaus (2+10, 5+20 min tai OR)
- Huitominen
- Ryntäys
- Liian monta pelaajaa kentällä (2 min joukkuerangaistus)
- Poikittainen maila
- Kampitus
- Kiinnipitäminen (vain 2 min)
- Laitataklaus (aiheutetaan vastustajan raju kaatuminen laitaa vasten hieman irti laidasta suoritetulla taklauksella tai kampilla.)
- Sukeltaminen (Tuomitaan, mikäli esim. kampituksen uhri räikeästi liioittelee kaatumistaan) SJL sarjat 2 min, SM-liiga 2+10 min
- Keihästäminen (5+20 min tai OR), tarkoittaa sitä, että vastustajaa lyödään mailan lappeen kärjellä. Yrittämisestä tuomitaan 2+2+10 min
- Kyynärpäätaklaus
- Pelin viivyttäminen (Ei 5 min)
- Kiekon sulkeminen (Ei 5 min)
- Korkea maila (osuma esim. vastustajan kypärään -> 2 min, osuma lyöntilaukausta suorittaessa takana olevan pelaajan kasvoihin vahingossa -> 2+2 min, osuma tahallisesti pelaajan kasvoihin siten, että pelaaja loukkaantuu -> 5+20 min tai OR)
- Selästä taklaaminen (2+10, 5+20 min tai OR)
- Polvitaklaus (2, 5+20 min tai OR)
- Leikkaaminen (heittäydytään vastustajan jalkoihin)
- Mailan päällä lyöminen (5+20 min tai OR) tarkoittaa sitä, että vastustajaa lyödään mailan kahvapäällä. Yrittämisestä tuomitaan 2+2+10 min
- Jäähy voi tulla myös väärästä varusteesta ( sääntöjen kieltämästä, tai esim. jonkun muun kun kypärän, kaulasuojan, housujen, pelisukkien tai luistimien näkyminen ottelun aikana. )
- Jäähy tulee silloinkin, kun pelaajaa ei ole merkitty pöytäkirjaan. Silloin kyseinen pelaaja saa ottelurangaistuksen, ja kyseiselle joukkueelle tulee rangaistus.
Muita sääntöjä:
- Aikalisä: Joukkue voi ottaa aikalisän, jonka aikana peli on keskeytynyt ja joukkue voi miettiä pelistrategiaansa. Aikalisä on puolen minuutin pituinen.
- Paitsio: Oma hyökkääjä on vastustajan puolustusalueella kun kiekko ylittää siniviivan vastustajan alueelle. Toisin sanoen: hyökkäävän joukkueen pelaaja ylittää hyökkäyspäässä siniviivan ennen kiekkoa. Aloitus keskialueelle, tai mikäli paitsio tuli syötettäessä, aloitus sieltä mistä syöttö lähti. Mikäli hyökkäävä pelaaja on hyökkäysalueella ja kiekko ammutaan maalia kohti tarkoituksella, tai tuomarin tulkinnan mukaan vie kiekon tahallaan paitsioasemaan, on kyseessä tahallinen paitsio ja aloitus suoritetaan hyökänneen joukkueen puolustusalueelta.
- Pitkä kiekko: Puolustavan joukkueen pelaaja lyö kiekon omalta kenttäpuoliskoltaan toisen joukkueen päätyyn siten, että kiekko ei kosketa matkallaan kehenkään muuhun pelaajaan tai heidän mailoihinsa. Aloitus laukaisseen joukkueen alueelle. Pitkä kiekko voidaan 'lakaista' (hylätä) jos tuomari katsoo laukaisseen pelaajan vastajoukkueen pelaajan hidastelevan tai väistelevän kiekkoa. Silloin tuomari levittää kätensä ja käskee myös suullisesti jatkamaan peliä. Pitkä kiekko on voimassa vain tasakentällisillä pelatessa, eli mikäli joukkueella on lukumääräisesti vähemmän pelaajia kentällä kuin vastustajalla, he eivät voi tehdä pitkää kiekkoa.
- Kahden viivan syöttö (kutsutaan myös nimellä punaviivan/keskiviivan paitsio): Kiekko syötetään omalle pelaajalle kahden viivan yli. Ei voimassa Suomessa, jääkiekkoliiton turnauksissa eikä myöskään NHL:ssä.
- Rangaistuslaukaus: Mikäli vastustajajoukkueen pelaaja estää esimerkiksi koukkaamalla tai kamppaamalla hyökkäävää pelaajaa selvästä läpiajosta ja maalintekotilanteesta, erotuomari voi määrätä tilanteesta rangaistuslaukauksen. Tällöin pelaaja saa edetä kerran vapaasti vain maalivahti vastassaan yrittämään maalintekoa. Mikäli rikkoneen pelaajan joukkueella on rikehetkellä maalivahti korvattu 6. kenttäpelaajalla, rangaistuslaukausta ei tuomita vaan ei-rikkoneen pelaajan joukkueelle merkitään maali. Rangaistuslaukaus tuomitaan, mikäli seuraavat ehdot täyttyvät:
- Kiekko oli kokonaan rikotun pelaajan puolustusalueen ulkopuolella.
- Hänellä oli kiekko hallussaan
- Rike tapahtuu takaapäin
- Rikotulta pelaajalta viedään kohtuullinen maalintekotilanne
- Rikotulla pelaajalla ei ole vastustajan maalivahdin lisäksi muita pelaajia ohitettavanaan
Lisätietoja
Jääkiekon levinneisyys ja suosio
Jääkiekko on selvästi seuratuin
palloilulaji kahdessa maassa,
Kanadassa ja
Suomessa.
[National Geographic Society Map, kesäkuu 2006, 'Soccer United the World', [1] ] Pääsarjatason yleisömäärillä mitattuna jääkiekko on selvästi suosituin laji Suomessa ja jalkapallon ohella suosituin laji
Slovakiassa ja
Tšekissä.
[Prahan talouskorkeakoulu, Kansainvälisten suhteiden laitos, toukokuu 2005, 'Případová studie: Sponzorovat raději hokej nebo fotbal?', [1] ] Lisäksi sillä on vahva asema yleisöurheiluna myös Kanadassa, Ruotsissa, Venäjässallä,
Latvia ja Sveitsissä. Harrastajamäärien perusteella jääkiekko toisaalta ei ole suosituin laji missään päin maailmaa.
Yhdysvalloissa lajilla on vahva asema tietyillä alueilla, mutta se ei ole noussut suosiossa kolmen suuren ammattilaisurheilulajin tasolle (
baseball,
amerikkalainen jalkapallo ja
koripallo). Jo edesmenneet
Neuvostoliitto ja
Tšekkoslovakia ovat Kanadan ja Ruotsin ohella voittaneet suurimman osan kansainvälisten arvokilpailujen
mitaleista.
Jääkiekkoa pelataan kilpailumuotoisena muun muassa Australiassa, Etelä-Afrikassassassa, Kiina ja Meksikossa, mutta laji on niissä yleensä pienen harrastajajoukon varassa.[1]
Rekisteröityjen pelaajien määrä maittain
Organisaatioita, jääkiekkosarjoja ja turnauksia
Jääkiekon kattojärjestö on
Kansainvälinen jääkiekkoliitto (IIHF, International Ice Hockey Federation), johon kuuluu 65 jäsenmaata.
Jääkiekkoliigat
NHL-ottelu, St. Louis Blues
-
Los Angeles Kings
Jääkiekon kovatasoisimpana liigana pidetään Kanadassa ja Yhdysvalloissa toimivaa NHL-liigaa (National Hockey League), jonka kuuluisuuksien galleriaan Hockey Hall of Fameen pääsevät vain harvat. NHL:ää pelataan Kanadassa ja Yhdysvalloissa. Siihen osallistuu tällä hetkellä 30 joukkuetta. AHL on liiga, jossa pelaa NHL-seurojen farmiseuroja (eli joukkueita pelaajille, jotka eivät mahdu NHL-seuransa kokoonpanoon). Ennen myös IHL oli NHL:n farmiliiga. ECHL tunnetaan farmijoukkueiden farmina.
Usein on kiistelty siitä mikä sarja on NHL:n jälkeen toiseksi kovatasoisin. Joidenkin arvioiden mukaan Venäjän pääsarja on ohittanut Suomen, Ruotsin ja Tšekin pääsarjat, jotka ennen kilpailivat toiseksi kovatasoisimman sarjan maineesta.
Suomessa pelataan SM-liigaaa (vuosina 1928-1975 SM-sarja), jossa on tällä hetkellä 14 joukkuetta. Mestis on Suomen toiseksi korkein jääkiekon sarjataso (vuosina 1974-2000 I-Divisioona). Suomi-sarja on Suomen kolmanneksi korkein sarjataso, ja lisäksi suomessa pelataan alueiden järjestämiä jääkiekkosarjoja, sisältäen 2 - 4 -divisioonat ja harrastesarjat.
Kansainväliset turnaukset
Muuta
Triviaa
Aiheesta muualla
Lähteet
Ishockey
Eishockey
Hockey sur glace
Ishockey
Ishockey
)
|
Tietoja 
)
)
)
)
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
)
