Jättiläistähti

Jättiläistähti on noin 20-200 kertaa Aurinkoa suurempi ja 20-3000 kertaa kirkkaampi tähti. Kuumemmat jättiläiset ovat yleensä kirkkaampia ja pienempiä kuin kylmemmät jättiläistähdet. Tunnetuimpia jättiläistähtiä ovat punaiset jättiläiset.

Jättiläiset luetaan spektriluokkaan III ja kirkkaat jättiläiset luokkaan II. Jättiläistähdiksi voidaan joskus kutsua mitä tahansa seuraavista tähtityypeistä: hyperjättiläiset, ylijättiläiset ja jättiläiset. Jättiläistähdet ovat monesti kirkkaudeltaan vaihtelevia sykkiviä muuttujia. Normaaleja luokan III jättiläisiä ovat sininen Mimosa, keltaiset Capella, Pollux,Dubhe, Arcturus, Aldebaran ja Kochab sekä Mira.

Ns. kirkkaita luokan II jättiläisiä ovat mm Adhara, Almach ja Cacrux.

Tähdestä tulee jättiläistähti, kun sen ytimen fuusioreaktioiden vaatima vety loppuu ja sopeutuminen uuteen energiatasapainoon laajentaa voimakkaasti tähden uloimpia kerroksia. Pintalämpötila putoaa, mutta kokonaiskirkkaus kasvaa pinta-alan suuren kasvun vuoksi.

Jättiläistähtien ominaisuuksia

Luminositeettiluokan III jättiläisten ominaisuuksia.

Spektriluokka }}	Pintalämpötila	Säde (Auringon = 1)	Massa (Auringon = 1)	Absoluuttinen näennäinen kirkkaus MV	Kokonaissäteilyteho eli Bolometrinen Luminositeetti, (Auringon = 1)	Elokelpoisen vyöhykkeen säde AU
B0	29 000K	15	20	-5.1	1 100 000	1000
B5	15 000K	8	7	-2.2	1800	42
A0	10 000K	5	4	+0.0	110	11
F0	7 200K	5	2	+0.5	60	7.7
G0	5 800K	6	1.0	+1.0	34	5.8
G5	5 100K	10	1.1	+0.9	43	6.6
K0	4 700K	15	1.1	+0.7	60	7.7
K5	3 900K	25	1.2	-0.2	220	15
M0	3 800K	40	1.2	-0.4	330	18
M5	3 300K	80	1.2	-0.3	930	30

Katso myös

• Ylijättiläinen
• Alijättiläinen

Lähteet