Jamaika

Jamaika on Isoihin Antilleihin kuuluva saarivaltio Karibianmeressä Länsi-Intiassa. Se sijaitsee Kuubann eteläpuolella ja Hispaniola länsipuolella. 'Karibianmeren helmeksi' kutsuttu Jamaika tunnetaan muun muassa reggae-musiikin ja rastafari-uskonnon kehtona.

Historia

Jamaika orjasaarena

Jamaikan alkuperäiset asukkaat olivat arawak- tai taino-intiaaneja, jotka antoivat saarelle nimeksi Xaymaca eli lähteiden saari. Ensimmäisenä eurooppalaisena Jamaikalle saapui Kristoffer Kolumbus vuonna 1494 toisella matkallaan Atlantin yli. Espanja piti Jamaikaa siirtomaanaan vuosina 1509–1655 perustaen saarelle kaakao- ja kahviplantaaseja. Saarelle tuotiin mustia orjia Afrikasta. Vuonna 1655 Englantinsa valtasi Jamaikan espanjalaisilta ja teki siitä siirtomaa. 1700-luvun aikana Jamaika kehittyi brittiläisen imperiumin tärkeimmäksi sokerin tuottajaksi ja Karibian orjakaupan keskukseksi. Orjakaupan kieltämisen jälkeen sokeriplantaasien työvoimaksi tuotiin intialaisia ja kiinalaisia työntekijöitä. Orjuus lakkautettiin 1830-luvulla, virallisesti 1834 ja lopullisesti 1838. Entisistä orjista tuli pientilallisia, joiden elinolot olivat surkeita. Vuonna 1865 puhkesi talonpoikaiskapina, joka kukistettiin verisesti.

1944 - 1962: Itsehallinnosta itsenäisyyteen

Jamaika sai osittaisen itsehallinnon vuonna 1944. Saari sai vähitellen omaa päätäntävaltaa, vuonna 1958 siitä tuli osa brittiläistä Länsi-Intian liittovaltiota ja se itsenäistyi lopulta vuonna 1962. Itsenäisyyden alku sujui menestyksekkäästi, ja maassa kehitettiin alumiiniteollisuutta ja matkailua.

Yhteiskunnallinen kuohunta 1970-luvulta lähtien

Talous kääntyi laskuun 1970-luvulla ja vuoteen 1980 mennessä maa oli menettänyt jo neljänneksen bruttokansantuotteestaan. Varsinkin vuonna 1972 valtaan nousseen vasemmistolaisen kansanpuolueen (PNP) Michael Manleyn ensimmäisellä kaudella 1972–1980 kaksipuoluejärjestelmän puolueiden tukemien jengien väliset yhteenotot äityivät aseellisiksi ja kokaiinikaupalla rikastuneiden jengien levottomuuksista pääkaupungissa Kingstonissa tuli säännöllisiä erityisesti vaalien aikaan. Talouden alamäki jatkui myös työväenpuolueen Edward Seaga pääministerikaudella 1980–1989, jolloin alumiiniteollisuutta ajettiin alas.

Politiikka

Jamaika on perustuslaillinen monarkia. Maan muodollinen valtionpäämies on kuningatar Elisabet II, mutta hänen roolinsa on seremoniallinen, ja todellinen valta on pääministerin käsissä. Monarkkia edustaa kenraalikuvernööri. Parlamentti on kaksikamarinen. Likimain tasavahvoja puolueita on kaksi: sosialistinen kansanpuolue (PNP; People's National Party) ja konservatiivinen Jamaikan työväenpuolue (JLP; Jamaica Labour Party). Jamaika kuuluu Brittiläiseen kansanyhteisöön sekä Karibian maiden yhteistyöjärjestöön CARICOM:iin.

Vasemmistolaisen kansallinen kansanpuolueen (People's National Party; PNP) P. J. Patterson oli pääministerinä Manleyn eron jälkeen 1992–2006, ja luovutti tehtävänsä Portia Simpson-Millerinille 30. maaliskuuta 2006. Bruce Golding johtama Työväenpuolue puolestaan voitti syyskuun 2007 vaalit.

Aluejako

Jamaika jakaantuu kolmeen maakuntaan ja neljääntoista kuntaan. Maakunnat ovat saaneet nimensä Englannin kreivikuntien mukaan: Cornwall lännessä, Middlesex keskellä ja Surrey idässä. Myös kuntien nimissä näkyy englantilaisen kulttuurin ja kristinuskon vaikutus: Clarendon, Hanover, Kingston, Manchester, Portland, Saint Andrew, Saint Ann, Saint Catherine, Saint Elizabeth, Saint James, Saint Mary, Saint Thomas, Trelawny ja Westmoreland.

Väestö

Jamaikan väestöstä kolme neljännestä on negridejä ja viidennes mulatteja. Loput ovat valkoihoisia, kiinalaisia ja intialaisia. Kaksi kolmannesta väestöstä asuu Kingstonissa tai sen lähellä.

Jamaikassa on suuret tuloerot, ja suuri osa kansasta elää puutteellisissa oloissa. Työttömyys valtiossa on suuri. Lukutaito Jamaikalla on 86,9 prosenttia. Maan imeväiskuolleisuus on 1,3 prosenttia. Jamaikalla keskimääräinen elinikä naisilla on 78 vuotta ja miehillä 74 vuotta.

Jokainen jamaikalainen saa peruskoulun ala-astetta vastaavan koulutuksen. Peruskoulun yläasteen tasoista koulutusta saa noin 60 % väestöstä ja vain 6 % on siitä korkeammin koulutettuja. Lukutaitoisten osuus aikuisväestöstä on 88 %

Kulttuuri

Jamaikan kansallispäivä on elokuun ensimmäisenä maanantaina.

Urheilun saralla maa tuottaa kokoonsa nähden huomattavan runsaasti pikajuoksijoita, kuten esimerkiksi kaksinkertainen olympiavoittaja Veronica Campbell, 100 metrin juoksun maailmanennätysmies Asafa Powellan, Slovenia muuttanut Merlene Ottey, Britanniaan muuttanut Linford Christie sekä Kanadaan muuttaneet Donovan Bailey ja Ben Johnson. Jamaikan jalkapallomaajoukkueen suurin saavutus on osallistuminen Ranskassa pidettyihin jalkapallon maailmanmestaruuskilpailuihin vuonna 1998. Maan suosituin urheilulaji lienee kuitenkin krikettin, jota jamaikalaiset pelaavat huipputasolla muiden Karibian maiden kanssa yhteisen Länsi-Intian saaristo -joukkueen väreissä.

Musiikki

Jamaikan kulttuurilla on tyypillinen karibialainen leima, ja afroamerikkalaisilla vaikutteilla on vahva vaikutus muun muassa musiikissa. Ska- ja reggae-musiikkityylit syntyivät Jamaikalla 1960-luvulla. Jamaikalainen Bob Marley vei reggaen maailmansuosioon. Nykyisin Jamaikalla ovat suosittuja moderni dancehall-, reggae- sekä amerikkalainen rap-musiikki.

Uskonto

Noin kaksi kolmasosaa Jamaikan väestöstä on kristittyjä, etupäässä protestantteja (eri protestanttisia kirkkokuntia on saarella satoja). Katolisia on noin neljä prosenttia. Loput ovat eri uskontokuntien edustajia kuten juutalaisia ja rastafareja. Uskonnollisuus kuuluu Jamaikalla jokapäiväiseen elämään näkyvällä tavalla.

Liikenneverkko ja yhteydet

Jamaikalla on rautatie ja tieverkosto. Liikenne saarella on vasemmanpuoleista ja yleinen nopeusrajoitus kaupungeissa on 45 km/h ja maanteillä 80 km/h. Kaupunkien ulkopuoliset tiet ovat melko huonokuntoisia, mutkaisia ja kuoppaisia. Liikennemerkkejä ja tienviittoja on harvassa. Maantieverkosto on melko hyvä ja kattaa lähes koko saaren. Paikallisella Trans Jamaica Airlines -yhtiöllä on kotimaanlentoyhteydet Kingstonin, Montego Bayn, Negrilin, Ocho Riosin ja Port Antonion välillä. Paikalliset linja-autot ovat halpa tapa matkustaa ympäri maata, mutta vuoroja ei ajeta kovin luotettavasti ja lähtöajat ovat mitä sattuu. Kuljettaja lähtee liikkeelle vasta, kun auto on täynnä. Takseja maassa on runsaasti. Autoissa on punainen PPV-laatta, joka tarkoittaa, että ajoneuvo on julkisessa liikenteessä. Joissain takseissa saattaa olla myös 'Tourism' -kyltti, joka tarkoittaa sitä että ajoneuvo on käynyt läpi tiukemman tarkastuksen. Kingstonin ja Montego Bayn välillä kulkee päivittäin junavuoroja. Matka on halpa ja kestää alle viisi tuntia. Rautatieverkon pituus on 294 km ja se kulkee lähinnä saaren eteläosassa. Pohjoisrannikolle voitaisiin rakentaa uusi rautatie, mikä nopeuttaisi kulkua saaren eri osiin.

Maantiede

Absoluuttinen sijainti

Jamaika sijaitsee pohjoisella pallon puoliskolla, päiväntasaajan ja Kravun kääntöpiirin välissä. Saari sijaitsee 18 astetta päiväntasaajalta pohjoiseen ja 5 astetta Kravun kääntöpiiriltä etelään. Tarkalleen ottaen Jamaikan saari sijaitsee leveyspiirien N17”42 ja N18”31 ja pituuspiirien W78”22 ja W76”11 välissä.

Jamaikan levein kohta kulkee itä-länsisuunnassa ja on 233 kilometriä ja pohjois-eteläsuunnassa 80 kilometriä. Jamaikan pinta-ala on 10 991 neliökilometriä. Etäisyys Jamaikan pääkaupungista, Kingstonista, Helsinkiin on noin 8910 kilometriä.

Suhteellinen sijainti

Jamaika on Karibianmeren kolmanneksi suurin saari, jonka muodon sanotaan muistuttavan uivaa kilpikonnaa. Saari on yhtenäinen, tosin rannikon läheisyydessä sijaitsee muutamia yksittäisiä pikkusaaria. Sen etäisyys Kuubaan on 145 kilometriä ja matkaa Haitianin on 161 kilometriä. Florida matkaa kertyy noin 800 kilometriä

Säteilyvyöhykkeet

Jamaika kuuluu trooppiseen lämpövyöhykkeeseen. Tropiikki on alue päiväntasaajan molemmin puolin, kravun ja kauriin kääntöpiirien välissä. Tällä alueella kaikkien kuukausien keskilämpötila on vähintään 18C.

Jamaika kuuluu trooppiseen valaistusvyöhykkeeseen. Koska Jamaika sijaitsee lähellä päiväntasaajaa, aurinko lämmittää ja valaisee melko tasaisesti ympäri vuoden, joten alueella ei ole suuria vuodenaikojen välisiä vaihteluja. Aurinko paistaa lähes kohtisuoraa maanpintaan nähden. Läheisyys päiväntasaajaan aiheuttaa myös sen, että päivä ja yö, eli valoisan ja pimeän ajan pituus päivässä, ovat alueella molemmat 12 tuntia. Yö ja päivä vaihtuvat nopeasti ja niiden välinen hämäräaika jää lyhyeksi. Jamaikan aikavyöhyke on UTC−5. Jamaikalla ei ole käytössä kesäaikaa. Eroa Suomen aikaan on miinus seitsemän tuntia ja kesäaikaa noudattaessa miinus kahdeksan tuntia. Jamaikan aika on koko vuoden sama kuin Yhdysvaltojen itärannikon aika.

Maanpinnan muodot

Saaren läpi kulkee vuorijono aina saaren länsipäästä itäpäähän, jossa sijaitsee saaren korkein kohta Blue Mountain (2256 m), joka sijaitsee vain 16 kilometrin päästä rannikkoalangosta. Saaren pinta-alasta yli puolet sijaitsee vähintään 300 metrin korkeudella merenpinnasta. Korkeimmat kohdat sijaitsevat saaren keskiosassa, hieman enemmän saaren pohjoispuolella. Pohjoispuoli on kukkulaista ja ylänkömaata. Eteläpuolella on rannikkoalankoja.

Endogeeniset tapahtumat

Jamaika sijaitsee Karibian litosfäärilaatalla ja alueella esiintyy matalia maanjäristyksiä. Vuonna 1907 Jamaikalla tapahtuneessa maanjäristyksessä kuoli tosin 1 400 ihmistä. Miljoonia vuosia sitten Jamaikan saari on noussut merestä vulkaanisen toiminnan johdosta, mutta ajan kuluessa se on siirtynyt Karibian laatan reunasta keskelle päin. Saarella ei sijaitse tulivuoria. Suurin osa saaren maaperän kiviaineksesta on sedimentti- eli kerroskivilajeja, kuten kalkkikiveä, joita syntyy, kun maanpintaan kohdistuvan kulutuksen irrottamat hienojakoiset aineet kulkeutuvat mereen ja vajoavat sen pohjalle muodostaen kerrostumia.

Jamaikan maaperässä on runsaasti bauksiittia, jota käytetään alumiiniinn raaka-aineena. Jamaikalla on teollisesti louhittu bauksiittia 1950-luvulta lähtien. Louhinta on vaikuttanut saaren maisemaan ja varsinkin saaren pohjoisrannikon ja etenkin Ochos Rios alueen rannat ovat värjäytyneet bauksiittitomusta punaiseksi.

Eksogeeniset tapahtumat

Eksogeeniset tapahtumat kuvaavat alueen maaperään kohdistuvaa kulutusta, kuten rapautumista ja eroosiota. Jamaikan maaperän kalkkikivi on helposti rapautuvaa.

Saaren hiekkarantojen hiekka on hienoksi jauhautunutta korallia, josta myös rannikoita läheisyydessä olevat särkät ja pienet saaret ovat muodostuneet. Saarella on myös mustaa, vulkaanista alkuperää olevaa hiekkaa. Saaren pehmeään kalkkikivikallioperään on rapautunut maanalaisia jokia, jotka ovat muuttuneet tippukiviluoliksi. Näistä luolista ja onkaloista käytetään nimitystä cockpit (suom. ohjaushytti) joista alue on saanut nimensä Cockpit Country. Alueella esiintyvät runsaat sateet kuljettavat maa-ainesta mereen. Vuorilta alas virtaava vesi aiheuttaa maanpinnan kulumista eli eroosiota. Varsinkin talvisateiden aikana joet virtaavat vuolaasti ja kuljettavat paljon irtomaata mukanaan.

Jamaikalla puhaltaa lähes poikkeuksetta leuto tuuli ja myös se aiheuttaa eroosiota. Mutta koska alueella ei sijaitse aavikoita, ei tuulen vaikutus ole järin suuri.

Tuulten synnyttävät aallot sen sijaan muovaavat tehokkaasti saaren rantoja. Aaltoihin latautunut energiamäärä purkautuu aallon törmätessä rannikkoon ja kuluttaa rantaa.

Ilmasto

Jamaikan ilmasto on trooppinen, mutta kylmää ilmaa tuovat koillispasaati- ja merituulet vähentävät lämpötilaa ja kosteutta (katso kartta, liite 3). Alueella on matalapaine, jolle virtaa ilmaa ympäröiviltä korkeapaineen alueilta. Alueella esiintyy myös monsuunin kaltaisia tuulia. Merituulia syntyy, kun päivällä maanpinta lämpenee nopeasti muodostaen heikon matalapaineen ja mereltä alkaa tuulla kohti rantaa. Yöllä lämpötila- ja paine-erot ovat päinvastaiset ja maalta tulee merelle päin. Alueella esiintyy myös hurrikaaneja. Hurrikaanien yleisimpiä esiintymiskuukausia ovat kesäkuusta joulukuuhun.

Jamaikan alueella vaikuttaa Päiväntasaajavirta sekä Golfvirta, jotka tuovat lämpöä.

Saaren lämpötila vaihtelee vuoden aikana välillä 19°C–32°C. Viileimmät kuukaudet ovat joulukuu ja maaliskuu, mutta se voi laskea jopa 10°C. Kuivin aikakausi on helmi- maaliskuussa. Kosteinta on keväisin touko- ja kesäkuussa sekä syksyisin syys- ja lokakuussa, jolloin sateet tulevat trooppisina iltapäiväkuuroina. Vuoristoalueilla sataa vuosittain 5100 mm.

Hurrikaani Gilbert aiheutti tuhoja Jamaikalla vuonna 1988.

Vesistöt ja merialueet

Jamaikan saari sijaitsee Karibianmerellä. Jamaikan saarella virtaa yli 120 jokea, jotka kulkevat vuorilta rannikkoja kohden muuttuen koskiksi, varsinkin rankkasateiden jälkeen. Tärkeimpiä jokia ovat Minho, Cobre ja Yallahs.

Kasvillisuus

Sademäärien vaihtelu saaren eri osissa vaikuttaa paljon saaren maisemaan. Pohjoisrannikolla on kukkuloita ja ylänkömaata, jotka ovat runsaan kasvillisuuden, niin sanotun sumumetsän, peittämiä. Saaren itäosan Blue Mountain -vuori ja sen ympäristö ovat sademetsän peitossa. Eteläosan laajat rannikkoalangot ovat kuivia ja muistuttavat Afrikan savanneja ja välimeren seudun pensaikkomaita. Kaikkialla Jamaikassa on metsiä ja pensaikkomaita, mutta myös laitumia ja viljelysmaita, joiden puut ovat eurooppalaisten toimesta raivattu pois vuosia sitten. Vuosisatoja sitten Jamaikalle saapuneet eurooppalaiset toivat saarelle mukanaan useita uusia kasveja, kuten sokerin, sitruskasveja, banaaninn ja kookospähkinä. Jamaikan saarella kasvaa yli 3 800 erilaista kukkivaa kasvia, kuten 200 erilaista orkidea-lajia. Monia Jamaikalla kasvavista kasveista ei löydy mistään muualta maailmassa. Tunnetuimpia saarella kasvavia puulajeja ovat mahonki ja sininen mahonki (Hibiscus elatus), joka on myös Jamaikan kansallispuu.

Maustepippuri esiintyy luonnonvaraisena Jamaikalla, missä sitä myös viljellään runsaasti vientiin. Jamaikan lähisaarillakin maustetta esiintyy jonkin verran, mutta ei lainkaan yhtä runsaasti. Tiettävästi Jamaika on ainoa paikka, jossa kasvin viljely on onnistunut niin, että sitä riittää vientiin asti. Jamaikan tuottaa vuosittain noin 10 000 tonnia maustepippuria.

Eläimistö

Jamaikalla on enemmän eläimistöä, kuin monilla muilla Karibian saarilla, mutta saaren eläinkanta ei ole kovin vaikuttava. Jamaikalla elää yli 252 erilaista lintulajia. Näistä 27 tavataan vain Jamaikalla, joista yksi on Jamaikan kansallislintu, streamer-tailed kolibri (tohtorilintu). Se on yksi maailman pienimmistä linnuista. Jamaikalla asustaa myös useita eri sammakkolajeja, harvinainen keltainen käärme, useita etanalajeja, lepakoita ja liskoja. Saarella ei tavata suuria nisäkkäitä, mutta siellä elää Coney, marsun sukulaislaji.

Saarella on runsaasti hyönteisiä. Vaikuttavin saarella esiintyvä hyönteinen on varmasti tulikärpänen, joita voi nähdä öisin. Jamaikalla elää myös 100 erilaista perhoslajia, joista jättiläis-Swallowtail-perhonen (apilio homerus) elää ainoastaan Jamaikalla. Sen uskotaan olevan läntisen pallonpuoliskon suurin perhoslaji ja toiseksi suurin koko maailmassa. Karibianmeressä elää kilpikonnia, rauskuja ja paljon erilaisia värikkäitä kaloja.

Luonnonsuojelu

Jamaikan luontoa on suojeltu vuodesta 1990 lähtien. Luontoa suojellaan lähinnä Jamaikan kansallispuistorahaston varoilla, joiden suurin lahjoittaja on Yhdysvaltojen hallitus. Saaren luonnonsuojelualueita ovat Blue- ja John Crow -vuoret, Cookpit Country ja Pedro Bank. Blue- ja John Crow -vuoret ovat maantieteellisesti lähellä toisiaan, mutta niiden maaperä ja kasvillisuus ovat melko erilaisia. Cookpit Country on noin 61 hehtaarin kokoinen alue, jolla on paljon sademetsää. Pedro Bank on merialue, joka sijaitsee noin 80 kilometriä etelään Jamaikan saaresta. Siellä elää mm. harvinaisia korallilajeja.

Merkittävimmät luonnonvarat

• bauksiitti
• kipsi
• kalkkikivi

Merkittävimmät vientituotteet

• bauksiitti