Janakkala

Maantiede

Janakkalan kunta sijaitsee Vanajaveden vesistön yläjuoksulla. Kunnan alueella sijaitseva Kernaalanjärvin toimii alueen keskeisenä vesistöjen kerääjänä ja siihen laskevat vedet: Lammi, Lopen, Rengonnn ja jopa Hattula ja Kalvolan alueilta. Tämä Salpausselän pohjoispuolisen alueen vedet kokoava Kernaalanjärvi laskee Hiidenjokea myöten Vanajaveteen ja siitä edelleen pohjoiseen. Vanajaveden yläjuoksu on ollut vehmasta viljelysaluetta ja asuttu varhaisista ajoita lähtien, myös ilmastollisesti se on ollut suotuisa.

Toinen maisemaa Janakkalan kunnassa korostava piirre ovat harjumuodostelmat. Salpausselän harjusta eroavat harjumuodostelmat, jotka käyvät kohden pohjoista, antava omat kohtalaisia korkeuseroja esiintuovat piirteensä alueella. Alueelle on syntynyt jopa tieverkostoa harjujen rinteille muotoutuneista poluista. Soraharjujen lisäksi maaperä on tasangoilla hedelmällistä ja hyvää viljanviljelyyn. Laajat peltoalueet ovat olleet omiaan luomaan alueen yhteiskunnallisia rakenteita ja siitä on osoituksena mm. alueen rikas kartanokulttuuri.

Nimestä

Janakkalan nimestä ollaan tutkijoiden keskuudessa hyvinkin erimielisiä. Eräs yleisimmistä kansanomaisista näkemyksistä korostaa nimen Janakkala tarkoittavan 'janakalaa' eli monnia. Näin viitataan mahdollisesti kunnan vesistöissä olleeseen monnikantaan, ja mm. Kernaalanjärvestä saatu suuri monni on nykyisin sijoitettuna Hämeenlinnan lyseon luonnontieteellisiin kokoelmiin.

Janakkalan kirkkoherra Emanuel Foenander puolestaan arvelee Turun tuomiokapitulille toimittamassaan pitäjäkuvauksessa 1700-luvun puolivälissä, että hänen käsityksensä mukaan seurakunnan nimi johtuu Janhus-sanasta. Hänen ilmoituksensa mukaan sanaa käytetään vielä monin paikoin. Jahnus sana tarkoitti kirkkoherra Foenanderin mukaan havupuun pihkaa eli tervaa tai puun tervaista paikkaa. Seurakunnan nimi olisi näin Janhackala, joka tarkoittaisi tervaspuun hakkuupaikkaa tai yleensä tervaksien hakkaamispaikkaa. Kirkkoherran mukaan h-kirjain olisi vain pudonnut käytössä pois.

Tosin nykyisin, ja uudemman tulkinnan mukaan mm. nimistötutkija, tohtori Petri Hiltunen arvelee nimen olevan hieman hankalan selvittää, mutta mikäli kristinuskon tulo Saksaan voidaan voittaa noin 300-luvulle, niin todennäköisesti kyseessä on kristillisperäinen miehen nimi Jahneke. Tällöin joku saapuneen ryhmän jäsenistä olisi asettunut Janakkalan alueelle ehkäpä pysyvästi. Kyseisessä kirjoituksessa tri Hiltunen käsittelee hyvinkin laajasti Hämeen alueen nimistöä.

Historia

Esihistoria

Vanajaveden laaksossa ja sen yläjuoksulla on ollut asutusta jo historian muinaisesta hämärästä saakka. Useat Janakkalan kylät voivat juontaa alkunsa kivikaudelta, sillä niiden alueelta on tehty melko runsaasti löytöjä jo kivikauden ajoilta alkaen. Kampakeraaminen asutus 5000-luvulta eaa. lähtien harjoitti metsästystä ja kalastusta, mutta ei viljellyt maata tai hoitanut karjaa. Asutus on siis keskittynyt vesistöjen varsille. Nuorakeraaminen kulttuuri (noin 3200–2500 eaa.) toi Hämeeseen ehkä uutta, kielellisesti indoeurooppalaista asutusta.

Kivikautinen asutus oli Hämeessä keskittynyt siten Vanajaveden ja Hauhon reittien sekä niiden laskujokien ja järvien varsille. Todennäköisesti tämä asutus on tullut suoraan etelästä käsin, sillä esim. Vihdin Hiidenvesi oli aikoinaan merenlahti ja sen kautta pääsivät asukkaat melkoisen helposti myös toiselle puolen Salpausselän harjua.

Rautakausi merkitsi löytöjen lisääntymistä, mutta usein samoilta asuinpaikoilta jotka olivat jo kivikaudellakin käytössä, joten voidaan olettaa Vanajaveden seudun asutuksen jatkuneen yhtäjaksoisesti kivikaudesta tähän päivään saakka. Ajankohdan merkittävin löytö on tehty Kernaalan kylästä, josta löytyi muiden esineiden ohessa ainutlaatuinen, seitsemänkertainen rintaketju, joka on ollut ilmeisesti todella varakkaan hämäläistalon emännän omaisuutta.

Rautakauden asutus oli jo levinnyt hieman laajemmalle, ja viimeistään tuolloin syntyi maantieyhteys Hämeen ja Varsinais-Suomen rannikon, todennäköisesti Halikonlahden, (Saloksin kaupungin alueella) välille. Tätä yhteyttä on myöhemmin alettu kutsua Hämeen härkätie. Samoin asutuksen turvapaikaksi ovat viimeistään jo rautakauden aikana muodostuneet linnavuoret, josta Janakkalan alueella on kaksi keskeisintä Hakoisten linnavuori sekä Unikonlinna.

Keskiaika

Kristinuskon virallisen tulemisen myötä järjestettiin kristillinen elämä myös Hämeessä. Aluksi Janakkala kuului ns. Suur-Vanajaan ja alue käsitti myös Hausjärven ja lopen pitäjät sekä pohjoisen osan jopa Nurmijärvestä. V. Kerkkosen mukaan Janakkalan kirkkopitäjä on syntynyt voin vuoden 1300 vaiheilla, mutta hallintopitäjänä Janakkala on huomattavasti tätä nuorempi. Varhaisin kirjallinen dokumentti, joka koskee Janakkalaa, on vuodelta 1341. Tämä on Bo Joninpojan tuomio ja se sanotaan kirjoitetun Janakkalassa. Tämän jälkeen pitäjä ja pitäjäläiset esiintyvät yhä useammin asiakirjoissa.

Useista tulkinnoista rikkaassa Hämeen historiassa on oma erityinen sijansa Janakkalalla, sillä siellä sijaitsi keskiajan alussa ja jo sitä ennenkin merkittävä tukikohta Hakoisten linnavuori. V. Kerkkonen toteaa, että ”Hämäläiset olivat vilkkaassa kauppayhteydessä tanskalaisten ja novgorodilaisten kanssa. Ruotsin etupiiriin joutui Lounais-Suomi.” Ja Kerkkonen jatkaa: ”Ruotsin ja Tanskan välinen taistelu Suomenlahden rantojen eli isäntien omistuksesta päättyi siihen, että Tanska sai Suomenlahden eteläpuolen Viron ja Ruotsi liitti Suomenlahden pohjoisrannan ja Hämeen valtapiiriinsä.” Todennäköisesti tämä Ruotsin voitto siirsi myös Hämeen Härkätien alkupään Halikonlahdelta Turkuun, koska maallinen ja kirkollinen valta pitivät Turkua toimipisteenään.

Vanantaan kartanon päärakennus

Kartanot

Janakkalan maisemaan ja talouteen liittyvät olennaisesti kartanot. Pitäjä on ollut varmaankin yksi Suomen kartanorikkaimmista kunnista. Kartanoista mainittakoon mm.: Hakoisten kartano, jonka yhteydessä on joko aiemmin ja nykyisin olleet Viralan kartano, Hyvikkälä kartano sekä Rehakan kartano, Harvialan kartano, Hiiden kartano, Hällilän kartano, Irjalan kartano, Kernaalan kartano, Konttilan kartano, Kuumolan kartano, Leppäkosken kartano, Löyttymäen kartano, Monikkalan kartano, Sauvalan kartano, Tervakosken kartano, Toivan kartano ja Vanantaan kartano.

Kartanoiden omistajina ovat olleet monet suomalaiset aatelissuvut ja osittain ne ovat heidän omistuksessaan vieläkin.

Tietenkin Janakkala on myös perinteinen talonpoikaispitäjä ja talonpojilla on ollut merkittävä osuus pitäjän rakentamisessa. Eritoten 1700-luvun lopulla ja 1800-luvulla myös torpparilaitos kasvoi, joskin ensinnä kartanoiden yhteydessä.

Kunnan muodostuminen

Kunnallisasetus 1860-luvulla muutti perusteellisesti Suomen yhteiskunnan rakenteita. Eritoten kirkon (kirkkopitäjän) erottaminen uudesta kuntayksiköstä oli todella suuri askel, joskin nykyisin on suuntaus entistä suurempiin yksiköihin. Samoin opetustoimi ja sosiaalitoimi siirrettiin vasta perustettujen kuntien tehtäviksi.

Janakkala on ollut elinvoimainen kunta koko olemassaolonsa aja ja nykyisin se on ns. asukasmääräänsä kasvattava kuntayksikköä. Lakkautetun Vanajan kunnan alueista liitettiin Janakkalaan eritoten Harvialan alue, joka oli melkoisen laaja ja käsitti pääsääntöisesti Harvialan kartanon maita.

Kunta tänään

Asukkaat

Janakkalan kunnan asukasluku on ollut hiljalleen kasvava, joka johtuu muuttoliikkeestä kuntaan. Tämä ovat edesauttaneet mm. kunnon tonttipolitiikka. Kunnan väkiluku on ollut:

Väkiluku 31.12.2006 oli 16 114 henkeä
Väkiluku 31.12.2005 oli 15 871 henkeä
Väkiluku 31.12.2004 oli 15 661 henkeä
Väkiluku 31.12.2003 oli 15 517 henkeä
Väkiluku 31.12.2002 oli 15 483 henkeä
Väkiluku 31.12.2001 oli 15 401 henkeä

Tämän perusteella kunnan väestötiheys (2005) 28,9 henk./km²

Kunnan väestöennuste v. 2010 on 16 650 (kunnan oma)

Janakkalan suurimpien taajamien väkiluvut (31.12.2005):

Turenki 7144
Tervakoski 4753
Leppäkoski 443
Kirkonkylä (Tarinmaa) 379

Kunnan väestön rakenne jakautuu seuraavasti: (31.12.2005)

Naisia 8056 henkeä
Miehiä 7815 henkeä
Ulkomaalaisia 132 henkeä

Taajamissa väestöstä on 31.12.2004 asunut:

Taajamaväestö 11 667
ja täten taajama-aste on 74,50 %

Ikärakenne Janakkalassa on 31.12.2005

0-6 - vuotiaat 1293 8,1 %
7-14 - vuotiaat 1727 10,9 %
15-24 - vuotiaat 1551 9,8 %
25-44 - vuotiaat 3918 24,7 %
45-64 - vuotiaat 4645 29,3 %
65-74 - vuotiaat 1474 9,3 %
75-- vuotiaat 1263 8,0 %

Janakkalan kunnan uusi kirjasto ja uhteiluhalli Turengissa

Koulutus

Koska Janakkalalle on tyypillistä kahden melko suuren taajaman olemassaolo, niin sen seurauksen myös koulukysymyksissä on ollut molempien keskusten kouluolojen kehittäminen. Janakkalaan perustettiin Kustaa Paturin ja muiden aktiivisten kyläläisten toimesta Suomen ensimmäinen kunnallinen kansakoulu vuonna 1861.

Kunnan koululaitoksessa on 10 perusopetusta antavaa, vuosiluokat 1-6 käsittävää koulua, kaksi vuosiluokat 7-9 käsittävää koulua, erityiskoulu sekä kaksi lukiota. Kunnan koululaitokseen kuuluvat:

1-6. luokkien opetus
Harvialan koulu
Heinäjoen koulu
Leppäkosken koulu
Löyttymäen koulu
Tanttalan koulu
Tarinmaan koulu
Tervakosken koulu
Turengin koulu
Viralan koulu
Vähikkälän koulu
Erityiskoulu, jossa on luokkien 1-9 opetus
Haukankallion koulu
7-9. luokkien opetus
Tervakosken yhteiskoulu
Turengin yhteiskoulu
Lukiot
Tervakosken lukio
Turengin lukio

Kunnan koulutustaseen mukaisesti: (2003)

Tutkinnon suorittaneita oli 7360
Keskiasteen suorittaneita oli 4844
Korkea-asteen tutkinnon suorittaneita oli 2516

Kaksi keskusta

Jos koululaitoksessa näkyvät kunnan kahden keskuksen olemassaolo, niin sama tulee esiin kaikissa muissakin yhteiskunnan palveluissa. Kumpaankin kuntakeskukseen ovat syntyneen melkoisen identtiset palvelut, joskin Tervakosken palvelut ovat suppeammat kuin Turengin.

Varsinainen terveyskeskus vuodeosastoineen sijaitsee Turengissa, mutta terveysaseman palvelut on saatavilla myös Tervakoskelle. Kummassakin on myös paikalliset vanhusten palvelukodit.
Kirjasto on kummankin kuntakeskuksen palveluja,
Uimahalli sijaitsee ainoastaan Tervakoskella,
Päivähoidon palvelut kummassakin keskuksessa,
Muut kunnan virastot sijaitsevat Turengissa ja vain harvoin päivystetään Tervakoskella,
Valtion virastot ja Alko sijaitsevat vain Turengissa.
Kirkko sijaitsee lähes puolivälissä Turenkia ja Tervakoskea Tarinmaan kylässä, mutta seurakunnan hallinto on keskittynyt Turenkiin, joskin Tervakoskella on vanha puinen kappelirakennus ja sen yhteydessä seurakuntatilat.

Poliittinen päätöksenteko

Janakkalassa on perinteisesti ollut melko vahva vasemmisto, ja SDP:lla on ollut suurin valtuustoryhmä.

Valtuuston kokoonpano puolueittain vuosina 2005-2008 on seuraava:

SDP 14
KOK 7
VIHR 3
KESK 10
VAS 5
KD 1
SIT 3 -ehdokkaina sdp:n listalla

Yhteensä 43

Kunnanhallituksen paikkajakauma on:

SDP 4
Kesk 3
Vas 1
Vih 1

Yhteensä 9

Kunnan talous

Kunnan taloudessa on nähtävissä samat ilmiöt kuin muidenkin kuntien taloudessa ja eritoten ns. kehittyvien kuntien taloudessa. Kunnan verotulot eivät vuonna 2005 päätyneet tavoitteeseensa, koska valtio antoi tuloveroon lisää helpotuksia. Samaan aikaan toteutettavat kunnalliset investoinnit ovat lisänneet kunnan velkaantumisastetta. Kun kunta vielä vuoden 2003 lopulla oli lähes velaton, niin vuoden 2005 lopussa kunnalla oli lainoja noin 12 miljoonaa euroa. Kunnan velkaantumisen arvioidaan kääntyvän laskuun vuonna 2007. Pääsyynä velkaantumisen on ollut kunnassa toteutettu laaja investointi-ohjelma sekä kuntayhteistyön ennakoitua suuremmiksi muodostuneet menot.

Yritystoiminta

Elinkeinoelämä Janakkalassa on melkoisen vilkasta. Kunnassa toimii monimuotoista teollisuutta sekä erilaisia yritys- ja kuluttajapalveluja kaikkiaan yli 600 toimipaikassa. Kuitenkin myös alkutuotannolla on vanhassa maatalouspitäjässä merkityksensä. Olihan Janakkala Suomen edistyksellisimpiä maanviljelyn kuntia.

Kaupalliset palvelut sijaitsevat kummassakin kunnan keskuksessa, Tervakoskella ja Turengissa. Täissä toimii yli sata palveluyritystä ja –yrittäjää. Yrittäjien määrä jakautuu siten, että heistä kolmasosa toimii Tervakoskella ja kaksi kolmasosaa Turengissa.

Tilastoa

Työvoima

Työllinen työvoima vuonna 2003
Työllinen työvoima yhteensä 6694
Työpaikkaomavaraisuus 78,0 %
Työssäkäyvät elinkeinoittain vuonna 2003
Maa- ja metsätalous 340
Teollisuus 1835
Sähkö- ja vesihuolto 36
Rakennustoiminta 336
Kauppa 710
Liikenne 195
Rahoitustoiminta 328
Yhteiskuntapalvelut 1336
Tuntematon 101
Yhteensä 5222

Yritykset

Yritystoimintapaikat vuona 2004 / 714
Maatalous vuonna 2002
Maatilat 342
peltoala 13 151 ha
metsäala 12 321 ha

Merkittävimmät työllistäjät Janakkalan kunnassa ovat: Tervakoski Oy:n paperitehdas, Nestlé Oy:n jäätelötehdas, Valio Oy UHT, keskipakoispumppuja ja sähkömoottoreita valmistava Kolmeks Oy ja Kiipulasäätiön ylläpitämä Kiipulan Koulutus- ja kuntoutuskeskus.

Tunnettuja janakkalalaisia

Uno Cygnaeus, pappi, kansakoulun isä
Ida Aalberg, näyttelijätär
Kustaa Paturi, Talonpoikaisrunoilija ja vaikuttaja
Johannes Koskinen, poliitikko
Olli Porthan, urkumusiikin professori
Tauno Marttinen, säveltäjä
Maire Lindholm, jousiammunnan maailmanmestari
Reko Lundán, kirjailija
Pia Freund, sopraanolaulaja
Petri Pohjamo, enduron maailmanmestari
Minna Koskela, näyttelijä
AP Sarjanto, lauluntekijä

Matkailu

Historiallisista nähtävyyksistä mainittakoon keskiaikainen kivikirkko, Hakoisten linnavuori ja Kuumolainn kartano. Myös tunnetun näyttelijä Ida Aalberg syntymäköti sijaitsee Leppäkoskella.

Kunnan tunnetuimmat matkailukohteet ovat Puuhamaa ja Kalpalinnan hiihtokeskus.

Kylät

Heinäjoki, Hiisi, Hyvikkälä, Kerkkola, Kernaala, Kiipula, Kiri (kylä), Koljala, Leppäkoski, Löyttymäki, Mallinkainen, Melkkola, Napiala, Punkka, Saloinen, Sauvala, Tarinmaa, Tanttala, Tervakoski, Turenki, Uhkoila, Virala, Vähikkälä

Katsaus yleistietoihin

Janakkalan kunta jakautuu kahteen eri suuntanumeroalueeseen. Pohjoinen osa kuuluu Hämeen teleliikennealueeseen (03), kun taas eteläosat kuuluvat Uudenmaan teleliikennealueeseen (019). Kunnan sisäisiä puheluita varten on olemassa erillinen suuntanumero, jolloin kaukopuhelumaksua ei tarvitse maksaa, kertoo Janakkalan kunnan kotisivut.

Janakkalan kunnan vaakunan on suunnitellut taiteilija Onni Oja vuonna 1950.

'Janakkalan vaakunakilpi on jaettu kahteen osaan sakarakorolla, joka muistuttaa linnoituksen harjaa. Koron syvennykset ovat muurin harjan ampuma- ja tähystysaukkoja. Aihe viittaa Hakoisten linnavuoreen. Voidaan kuvitella, että vaakunan irvistävän ilveksen pää on aikoinaan kiinnitetty linnoituksen punatiilisen muurin seinään varoitukseksi viholliselle. Vaakunan yläosassa pakanuuden nuolet taistelevat uskonnon tunnusmerkkiä, ristiä vastaan.'

Kunnan tunnus on myös Hämeenkylmänkukka, (Pulsatilla patens l. Anemone patens), joka on uhanalainen ja luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu kasvi. Se on tyypillinen Kanta-Hämeen alueelle ja viihtyykin hyvin Janakkalan maisemaa hallitsevilla hiekkaosilla harjuilla. Janakkalan kunta on halunnut edistää Hämeenkylmänkukan säilymistä valitsemalla sen nimikkokukakseen.

Ilves on Kanta-Hämeelle tyypillinen suuri kissapeto, joskin se nykyisin esiintyy Janakkalan kunnan alueella hyvin harvinaisena. Ilves on komea ja kookas kissaeläin, jota vain harvoin näkee luonnossa. Kunta on valinnut ilveksen nimikkoeläimekseen, koska se on jo pitkään toiminut yhtenä kunnan vaakunasymboleista.