Kratochvílová kehittyi juoksijana myöhään ja hän kärsi urallaan myös loukkantumisista ja sairauksista. Hän oli itäsaksalaisen Marita Kochin varjossa lähes koko uransa - parhaimmillaan hän oli vuonna 1983, 32-vuotiaana. Kratochvílová osallistui Münchenissä 800 metrinnn kilpailuun, ilmoittamansa mukaan harjoitusmielessä. Hän teki kilpailussa maailmanennätyksen ajalla 1.53,28. Kymmenen päivää myöhemmin hän haki tuplamestaruutta yleisurheilu ensimmäisistä MM-kilpailuista Helsingissä. Kratochvílová voitti 800 metriä ja teki 400 metrillä uuden maailmanennätyksen, 47,99. Marita Koch oli ollut loukkaantuneena harjoituskaudella, juoksi siksi 200 metriä ja voitti matkan. Kratochvílován tekemä 800 metrin maailmanennätys on edelleen rikkomatta, ja siitä on tullut yksi kaikkien aikojen pisimpään säilyneistä yleisurheilun maailmanennätyksistä.
Jarmila Kratochvílová on fyysiseltä olemukseltaan suhteellisen epänaisellinen (tähän pohjautuen hänestä käytetään Suomessa lempinimeä Jarmo), ja häntä on epäilty dopingista, mutta todisteita kiellettyjen aineiden käytöstä ei ole tullut ilmi. Pistokokeellisia dopingtestejä alettiin tehdä vasta monta vuotta hänen huippu-uransa jälkeen.
16. elokuuta 2006 Reuters ilmoitti löydetyistä salaisista asiakirjoista, jotka todistivat, että Tšekkoslovakiassa oli 1980-luvulla lääkäreiden johdolla käytetty kiellettyjä aineita systemaattisesti monessa lajissa, myös yleisurheilussa. Guardian.co.uk: Documents show systematic doping in Czechoslovakia
Lähteet