Historia
Hierosolima (Jerusalem). Vanhin painettu näkymä Jerusalemista. Nürnberg 1493. 19 x 22,3 cm. Kyram Collection
Pronssikaudelta on peräisin varhaisin maininta Jerusalemista (n. 1800-1000 eaa.) Israelin kuningas Daavid valloitti Jerusalemin noin 1000 eaa ja teki siitä pääkaupunkinsa. Vuonna 587 eaa babylonialaiset hävittivät Jerusalemin, samoin roomalaiset vuosina 70 jaa. ja 135 jaa. Kaupunki joutui islamilaisarabien haltuun vuonna 638 ja 1071 turkkilaisille seldžukeille. Jerusalem oli kristittyjen ristiretkeläisten hallussa vuosina 1099–1187 ja Jerusalemin kuningaskunnan eli Outremérin pääkaupunki 1100-1187 ja 1227-1244. Turkki valloitti Jerusalemin vuonna 1517 ja hallitsi sitä 400 vuotta, kunnes Iso-Britannia miehitti sen ensimmäisessä maailmansodassa vuonna 1917n. Sodan jälkeen kaupunki kuului brittien hallinnassa olleeseen Palestiina mandaattialueeseen ja oli sen pääkaupunkina Israelin perustamiseen saakka.
Kun Israelin valtio perustettiin vuonna 1948, Jerusalem jaettiin Israelin ja Jordanian kesken. Kuuden päivän sodassa 1967 Israel valloitti itäosan ja julisti Jerusalemin vuonna 1980 'Israelin ikuiseksi pääkaupungiksi.' YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 478 julisti päätöksen laittomaksi. Rauhansopimuksessa 1994 Jordania sai etuoikeuden Jerusalemin pyhiin paikkoihin ('In this regard, in accordance with the Washington Declaration, Israel respects the present special role of the Hashemite Kingdom of Jordan in Muslim Holy shrines in Jerusalem. When negotiations on the permanent status will take place, Israel will give high priority to the Jordanian historic role in these shrines'). Vuoden 2001 rauhanneuvotteluissa keskusteltiin Jerusalemin juutalaisosien liittämisestä Israeliin, mutta neuvottelut kariutuivat. Sittemmin Israel on rakentanut eristysmuurinsa paljolti kaupungin itärajaa pitkin.
Viimeiset kaksi Jerusalemissa vielä suurlähetystöään pitänyttä maata, Costa Rica ja El Salvador siirsivät suurlähetystönsä pois Israelin vuoden 2006 Libanonin pommitusten jälkeen.
Jerusalem kaupunkina
Jerusalem sijaitsee Palestiinassa kalkkiylängöllä n. 20 kilometriä Kuolleestamerestä länteen. Siellä asui 634 000 asukasta vuonna 1998laisten. Jerusalemin vanha osa on muurin ympäröimä sokkeloinen kaupunki. Vanha kaupunki jakautuu armenia, kristittyjen, islaminuskoisten ja juutalaisten kortteleihin. Jerusalemissa sijaitsevat Al-Aqsan moskeija ja Kalliomoskeija (rakennettu vuonna 691 jaa.) ja se on koko islamin pyhimpiä paikkoja. Juutalaisten rukouspaikka on Länsimuuri (Itku- eli Valitusmuuri), kristityille on merkittävä kärsimysten tie Via Dolorosa. Vanhan kaupungin itäpuolella on muun muassa paikka, jossa lepäsi Kuningas Salomon temppeli, Getsemanen puutarha ja Taivaaseen astumisen kirkko. Länsiosassa on presidentin asunto ja parlamentin sekä hallituksen rakennukset. Matkailu on Jerusalemin tärkeä elinkeino.
Väestö
Itkumuuri ja Kalliomoskeija
Jerusalemin väestö on arabilaistunut viime vuosina voimakkaasti. Vuoden 1967 väestönlaskennassa kaupungin asukkaista 74 % oli juutalaisia ja 26 arabeja. Vuonna 2007 juutalaisia oli 66 % ja arabeja 34 %, ja ero kapenee noin yhden prosenttiyksikön vuosivauhdilla. Arabeista tosin ainoastaan pienellä osalla on Israelin kansalaisuus, ja muut elävät kaupungissa työ- ja oleskeluluvalla. Länsirannalla ja Gazassa syntyneiden palestiinalaisten on tosin lähes mahdotonta saada lupaa lupaa asua kaupungissa. Palestiinalaisille ei ole rakennettu uusia asuma-alueita sitten vuoden 1967, ja arabikaupunginosat ovat pahoin ylikansoittuneet. Noin 18000 asuntoa, tai kolmannes arabien asunnoista on rakennettu laittomasti, koska rakennuslupia on mahdoton saada. Eri väestöryhmillä on erilliset kauppakeskukset ja julkinen liikenne.
Vuosittain noin 6000 juutalaista muuttaa pois kaupungista, mutta juutalaisväestön määrä kasvaa silti pääasiassa neljänneksen juutalaisväestöstä muodostavien haredijuutalaisten suuren syntyvyyden vuoksi. Näiden perheissä on keskimäärin seitsemän lasta. Samalla kun ortodoksijuutalaisten osuus kasvaa, maallisemmat juutalaiset lähtevät kaupungista, jonka veromaksajien suhde heikkenee ja kunnallispalvelut joutuvat suuremmalle rasitukselle.
Sisarkaupungit
Lähteet
Aiheesta muualla
Jerusalem
Jerusalem
Jérusalem
Jerusalem
Jerusalem
)
)
)
