Gletscherlauf
Jökulhlaup
Jökulhlaup
)
Hubbard Glacier Alaskassa 16. heinäkuuta 2002. Jäätikkö on padonnut vuonon eristäen sen Disenchantment-lahdesta
)
Jäätikön patoaman järven pinta nousi kymmenessä viikossa melkein 20 metriä, mikä aiheutti purkauksen 14. elokuuta 2002
Jökulhlaup eli jäätikköjokitulva (islantia, sananmukaisesti 'jäätikköjuoksu') on äkillinen ja raju jäätikönnn patoaman järven purkaus. Purkautuminen voi tapahtua esimerkiksi eroosio, lumi- tai kivivyöryn tai maanjäristyksen takia tai yksinkertaisesti siksi, että järven veden paine on kasvanut liian suureksi. Alun perin termi jökulhlaup viittasi vain vulkaanisen toiminnan aiheuttamaan jäätikköjärven purkautumaan, mutta nykyään se voi tarkoittaa mitä tahansa rajua vesipurkausta jäätikön patoamasta järvestä.
Jäätikön patoama järvi syntyy tyypillisesti siten, että etenevä jäätikkö tukkii joen tai vuonon. Jäätikköjärvien purkaukset ovat usein toistuvia, koska purkaus ei aina tyhjennä järveä kokonaan. Kun vettä on taas kertynyt järveen riittävästi, tapahtuu uusi purkaus. Purkauksia tapahtuu tyypillisesti kerran vuodessa tai muutaman vuoden välein, usein myöhäiskesällä tai syksyllä. Jäätikköjärvien äkilliset purkaukset voivat aiheuttaa merkittävää tuhoa ja jopa kuolemantapauksia.Paterson 1994, s. 127
Jäätikköjärvien purkauksia tapahtuu vuoristojäätiköillä ympäri maailmaa, etenkin Alaskassa, Kanadassa ja Islannissa. Erityisesti Aasian nopeasti sulavat vuoristojäätiköt ovat vakava riski: sulamisvesien äkillinen purkautuminen uhkaisi kymmenien tuhansien ihmisten henkeä ja aiheuttaisi merkittävää taloudellista tuhoa. Himalajalla jäätikköjärviä on tuhansia, joista vaarallisen nopeasti täyttyviksi on luokiteltu 44. Nepalissaissa ja Bhutan on sattunut jäätikköjärvien purkauksia aiemminkin, mutta ilmaston lämpeneminen on kasvattanut vakavien onnettomuuksien riskiä.}}
