Linsén liittyi Suomen kirjallisuuden elvyttämisen harrastajiin. Hän perusti kirjallisen Aura-yhdistyksen, joka vuonna 1817 ja 1818 julkaisi jotain vihkoja. Vuonna 1819 Linsén perusti yhdessä F. Bergbomin kanssa aikakauskirjan Mnemosyne, joka eli vuoteen 1823. Näissä julkaisuissa tavataan muutamia Linsénin runoja sekä suorasanaisia kirjoituksia. Syvällistä runohenkeä hänessä ei ollut vaan huomiota ansaitsevat hänen kirjoitelmansa ja puheensa.
Mnemosynessä Linsén 1819 julkaisi artikkelin ”Suomalaisesta kansallisuudesta”, jossa hän selvästi esittää suomen kielen kohottamisesta sivistys-, kirjallisuus- ja virkakieleksi. Linsén oli yksi Suomalaisen kirjallisuuden seuran perustajista ja toimi sen puheenjohtaja vuosina 1833–41. Ruotsinkielisenä kaunopuhujana Linsén oli aikansa etevimpiä.
Linsénin tytär Johanna Matilda Linsén oli ensimmäinen suomalainen sokeain opettaja ja oli aktiivisesti vaikuttamassa 1865 perustetun Helsingin sokeainopiston syntyyn ja toimi siellä myös itse.
