Johan Huizinga
Johan Huizinga
Huizinga syntyi Groningenissa, jossa hänen isänsä Dirk Huizinga toimi Groningenin yliopistoinn lääketieteellisen tiedekunnan professorina. Johan Huizinga aloitti yliopistossa aluksi sanskrit opinnoilla ja laati tohtorin väitöskirjansa vuonna 1897 narrin roolista draamassa. Vasta 1902 hän kiinnostui keskiajan ja renessanssikauden historiasta. Huizinga kuitenkin jatkoi orientaalisten kielten opetustyötä kunnes hänestä tehtiin vuonna 1905 Groningenin yliopiston yleisen ja Alankomaiden historian professori. Kymmenen vuotta myöhemmin hän sai yleisen historian professuurin arvostetussa Leiden yliopistossa, jossa toimi virassaan vuoteen 1942 saakka. Tällöin Hollantia vuodesta 1940 miehittäneet natsit päättivät sulkea yliopiston. Vähän myöhemmin saksalaiset pidättivät Huizingan tämän esitettyä julkista arvostelua natsien toiminnan vaikutuksista, ja hänet vietiin vankileirille. Kansainvälisen painostuksen ansiosta hänet kuitenkin pian vapautettiin, mutta karkotettiin kotiarestiin pieneen De Steegin kylään lähellä Arnhemia. Kotiinsa Leideniin hänen ei sallittu enää palata, ja hän kuoli De Steegissä vuonna 1945 ehtimättä nähdä maansa vapautumista.
Huizingalla oli omintakeinen esteettinen historianäkemys, jossa taiteella ja kulttuurilla oli kantava rooli. Yksi hänen keskeisimmistä teoksistaan käsittelee keskiaikaa, jonka loppupuolen Huizinga katsoo edustavan pikemmin pessimismiä ja dekadenssia kuin orastavaa renessanssin uudelleensyntymistä. Hänen merkittävimpiä ja tunnetuimpia teoksiaan on myös Homo Ludens (suom. Leikkivä ihminen), jossa hän tarkastelee leikin asemaa eurooppalaisessa kulttuurissa. Teoksessa Huzinga pyrkii osoittamaan, että leikin luova vaikutus heijastuu lähes kaikkialla kulttuurin ja yhteiskunnan kehityksessä. Huizinga näki leikkien rakenteen niiden itsenäisenä merkityssisältönä. Leikkien ja pelien kulttuurisen ja yhteiskunnallisen merkityksen tiedostaminen on suurelta osin juuri Huizingan työn ansiota. Häntä voidaan pitää kulttuuriantropologisen pelitutkimuksen perustajana.
Keskeisiä teoksia
- Herfsttij der Middeleeuwen (1919) Keskiajan syksy
- Erasmus of Rotterdam (1924)
- Homo Ludens (1938) (suom. Leikkivä ihminen. Yritys kulttuurin leikkiaineksen määrittelemiseksi. WSOY 1984)
Aiheesta muualla
